Uraauurtavaa työtä järvitaimenen hyväksi Laukaan Capeenpurolla
Capeenpuro on Simunan historiallisen, 1990-luvulla toimintansa lopettaneen kalanviljelylaitoksen vedenottokanava. Kanavasta rakennetaan uusi kutu- ja elinalue uhanalaiselle järvitaimenelle ja muulle eliöstölle. Kunnostustyöt ovat käynnissä ja alueeseen on mahdollista tutustua avoimien ovien päivänä torstaina 25.5. klo 11.30 alkaen. Projekti on monilta osin ainutlaatuinen, vastaavaa ei ole Suomessa aiemmin tehty. Kanavan kunnostamisen lisäksi kalanviljelylaitoksen vanhoista altaista muokataan kosteikkoja.…
Maastokoulutuksia pienvesien inventoinnista ja ennallistamisesta
Pienvesi-HELMI-hanke järjestää maastokoulutuksia eri puolilla Suomea kesän ja syksyn aikana. Koulutukset ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Tervetuloa!Aikataulu:25.5. Metsäpurojen inventointi ja ennallistamisen suunnittelu, Karkkila (ilmoittautuminen varasijalle)5.6. Purojen ennallistaminen, Saarijärvi/Multia (ilmoittautuminen varasijalle)9.6. Lähteiden inventointi ja ennallistamisen suunnittelu, Salo/Teijo (ilmoittautuminen varasijalle)24.8. Maatalouspurojen kunnostaminen, Lohja12.9. Lampien inventointi ja ennallistaminen, Salo/Kiikala/Somero21.9. Metsätalousalueiden purojen ennallistaminen, Simo5.10. Maastoretki pienvesien ennallistamisen maailmaan, EuraTarkemmat…
Vedelläkirjoitettu – ajatuksia menneestä ja tulevasta
Vesi on ihmiselämälle ilman jälkeen tärkein elementti, mutta toisin kuin ilma, sitä voi katsoa ja koskea ja sen voi tuntea. Lisäksi me kaikki aloitamme maallisen taipaleemme vedessä. Ei siis ihme, että veteen on liitetty myyttisiä ulottuvuuksia aikojen alusta. Vesi kiehtoo ja inspiroi. Se on innostanut loitsuihin. Siitä on kirjoitettu runoja ja romaaneja. Veden innoittamana on…
Suomen vesistösäätiön joulukirje 2022
Vesi väsyy lumen alle, jäiden alle jää lepohon. Tuulee tuuli, ei torkahda. Tanssii tuisku tuhatjalka, pyryn poika pyörähtelee. Sitä ei kuule kuloruoho, kuloruoho, kuolonkorsi, hangen alla ei aavista. Aikaa on olla uninen, aikaa olla luminenkin. “Vesi väsyy lumen alle” Sanat: Eha Lättemäe Sävellys: Harri Wessman Jouluinen tervehdys Suomen vesistösäätiöstä, on aika katsoa taaksepäin ja vetää yhteen kulunutta…
Karoliina Junno-Huikari: Yhteisöllisyys on rock!
Tervehdys Puujärven ja Tesvärin rannoilta, Karjalohjalta, joka nykyään on yksi Lohjan kaupungin sivukylistä. Karjalohja on vireä maalaiskylä, joka saa varsinkin kesäisin lisävirtaa kesäasukkaistaan. Heitä viihtyy kylässä vakiasukkaiden seurana sankoin joukoin, eikä ihme. Viehättävät järvimaisemat ovat paikkakunnan ylpeys. Sen helmi, koko Karjalohjan sydän, on Natura-suojeltu Puujärvi. Uskallan väittää, että karjalohjalaisille järvi on kokoaan suurempi ja rantojaan…
Kohti vesiviisaampaa yritystoimintaa Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksella
Suomen vesistösäätiö, Suomen vesifoorumi ry ja Pyhäjärvi-instituutti käynnistävät yhteishankkeen yritysten vesivastuun lisäämiseksi. Hanke valittiin rahoitettavaksi maa- ja metsätalousministeriön ja Etelä-Savon ELY-keskuksen vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -haussa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. ”Kuinka tulla vesivastuulliseksi yritykseksi” -hankkeen päämääränä on tukea Suomen tavoitetta saada yrityksistään vesivastuun edelläkävijöitä vuoteen 2030 mennessä. Hankkeessa selvitetään p&k -yritysten käytännön avun tarpeita…
Vesistöpaneeli: Vesistöjä uhkaava hajakuormitus vaatii pikaisia ratkaisuja
Hajakuormitus vaikutuksineen on vesistöjemme suurin ongelma, jota ilmastonmuutos vain pahentaa, sanovat Vesistöpaneelin jäsenet. Hajakuormituksen vähentämisestä on tuotettu runsaasti tietoa ja toimintamalleja, mutta tuloksia ei ole saatu vietyä laajasti käytäntöön. HAJAKUORMITUS tarkoittaa vesistökuormitusta, joka on lähtöisin useista pienistä päästölähteistä, joita ei voida määrittää tarkasti. Se aiheuttaa sisävesissä mittavia muutoksia, joista näkyvimpiä ovat rehevöityminen, samentuminen ja…
Pasi Valkama: Peruskuivatuksen uusi aika – sopivatko viljelijän ja ympäristön edut samaan ojaan?
Suomi on ojitusten luvattu maa. Ennen salaojituksen yleistymistä peltomaiden yllä lentänyt drone olisi ikuistanut kuvaa juovittuneesta, kapeisiin sarkoihin jakautuneesta maisemasta. Salaojituksen yleistymisen myötä hävisi merkittävä määrä avo-ojia ja niiden pientareita, mutta samalla mahdollistui tehokkaampi viljely isommilla koneilla ja laajemmalla pinta-alalla. Kuivatuksen nimissä myös puroja ja jokiakin suoristettiin ja perattiin surutta. Ojitus oli alkujaan paljon miestyövoimaa…
Merkittävä rahoitus pienvesien tilan parantamiseen
Suomen pienvedet – lähteet, norot, purot ja lammet – ovat heikossa tilassa. Suomen vesistösäätiön vetämä hankekonsortio on saanut merkittävän avustuksen pienvesien tilan parantamiseen tähtäävälle Pienvesi-Helmi -hankkeelle ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta. Kaksivuotinen hanke toteutetaan yhdessä Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n, Valonian ja Pyhäjärvi-instituuttisäätiön kanssa. Käytännön toimenpiteitä, esimerkkejä ja vertaisoppimista Hankkeessa ennallistetaan (12 kpl),…
Keski-Suomen vesistöpäivää juhlistetaan toukokuussa!
Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen vesistösäätiö ja Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry juhlistavat Keski-Suomen vesistöpäivää lauantaina 21.5. klo 10-14 Jyväskylän Vaajakosken Naissaaressa. Tapahtuma on osa samana päivänä vietettävää kansainvälistä Maailman vaelluskalapäivää, joka lisää tietoisuutta vaelluskaloista ja niiden tilasta. Päivän aikana asiantuntijat kertovat keinoista vesiemme ja niiden kalojen suojelemiseksi. Tapahtuma-alueella voit sitoa oman perhon, rakentaa oman…
Laura Härkönen ja Jukka Horppila: Järvien kunnostuksessa kohti ravinteiden poistoa niiden pidättämisen sijaan
Ensimmäinen askel matkalla kohti rehevöityneen järven kunnostamista on valuma-alueelta tulevan, ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen. Usein pelkkä ulkoiseen kuormitukseen puuttuminen ei kuitenkaan riitä. Vuosikymmenien aikana järvisedimentteihin on kerääntynyt ravinteita, jotka palautuvat monien biologisten, kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden seurauksena takaisin veteen. Siksi useimmilla rehevöityneillä järvillä tarvitaan toimenpiteitä myös tämän sisäisen kuormituksen vähentämiseksi. Monet järvikunnostusmenetelmät tähtäävätkin ehkäisemään ravinteiden vapautumista…
Matti Leppäranta: Talvi tuli, rakenteli järviin jäät…
Suomen kansanperinteessä ja kielessä on paljon talvesta kertovaa perinnettä. Niinpä kelirikko, riite, railo ja avanto ovat jääpeitteeseen kuuluvia erikoistermejä, joilla on vastineita vain pohjoisten kansojen kielissä. Järvemme ovat jäätyneet joka talvi. Järven peittyminen jäähän on merkinnyt vanhan vuoden väistymistä, lepoa ja uudistumista. Jutun otsikko on lainattu R.R. Ryynäsen reippaasta mutta surumielisestä laulusta Katariinan kamarissa, joka…
Vesiviisauksista voimaa vesiensuojeluun Koneen Säätiön rahoituksella
Suomen Vesistösäätiö lähtee yhdessä Koneen Säätiön kanssa suojelemaan Suomen vesiin liittyvää kulttuuriperintöä monialaisessa ja ylisukupolvisessa “Vesi vanhin voitehista - mitä ihmettä?” -hankkeessa. Koneen säätiö rahoittaa kolmivuotista hanketta noin 400 000 eurolla. “Vesi vanhin voitehista” sanon, mutta en ymmärrä enää lausumaani. Kaipaan syvempää ymmärrystä ja voimaa pystyäkseni kohtaamaan kätteni jäljet ympäristössäni, kantamaan vastuuni ja elämään viisaammin. …
Vesistöpaneelin kokous Lammilla
Vesistöpaneelin kokous pidettiin 1.-2.11.2021 Lammilla. Monelle tilaisuus oli ensimmäisiä kasvokkain tapaamisia melkein kahteen vuoteen. Innostusta oli siis ilmassa! Kokouksen aikana keskusteltiin kolmesta kunnianhimoisesta aiheesta: kaivoslain uudistuksesta, hajakuormituksesta sekä ympäristövirtaamasta. Kokouksessa syntynyttä keskustelua kuvailtiin muun muassa inspiroivaksi, välittömäksi, ajatuksia herättäväksi ja yhteistyötä korostavaksi. Paneelin toiminnalle toivottiin tulevaisuudessa entistä enemmän näkyvyyttä, kansalaisia kiinnostavien teemojen kommentointia sekä tiedottamisen…
Rheinfelden – Euroopan suurin ja kaunein ohitusuoma
Keväinen blogini Ruppoldingenin luonnonmukaisesta ohitusuomasta herätti ilahduttavasti kiinnostusta, ja Saksan rajan auettua vierailin Rheinfeldenin voimalaitoksella tutustumassa Euroopan suurimpaan luonnonmukaiseen ohitusuomaan. Rein-joen virtaaman mukaan säätyvä ohitusuoma on suunniteltu muistuttamaan vuoristojokea, jossa virtapaikat, suvannot, sorasärkät, saaret ja uoman ympärille levittäytyvä tulva-alue muodostavat monimuotoisen elinympäristön virtavesilajeille, linnuille, matelijoille ja nisäkkäille. Rheinfeldenin ohitusuoma Rakennusaika: 2010-2012 Kustannukset: 4 miljoonaa euroa Pituus: 900 metriä Leveys: 60…
Kalanviljelylaitoksen kanavasta kutupuro taimenille
Suomen vesistösäätiö koordinoi hanketta, jossa Laukaassa sijaitsevan historiallisen kalanviljelylaitoksen vedenottokanavasta suunnitellaan uutta lisääntymisaluetta taimenille. Hanke on monella tapaa ainutlaatuinen.
Liisa Pietola: Toimivilla maaperän huokosilla hajakuormitusta hillitsemään
Vuosi 2021 on merkityksellinen vesienhoidon toimenpiteiden tehostamiseksi. Ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi uudelle kaudelle 2022–2027 on laadittu ja kommentoitu laajasti eri sidosryhmissä. Uuteen kauteen ollaan valmistautumassa myös tulvariskien hallintasuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman päivityksillä. Sisävetemme, jokemme ja Itämeri ansaitsevat mittavan ja laajan yhteistyön, jotta vesien tila paranisi. Takana on kohta 50-vuotinen taival yhteistä yrittämistä. Pistekuormitusta saatiin jo 70–80-luvuilla ratkaisevasti vähenemään.…
Tutkimus selvitti eri maiden asenteita ja mahdollisuuksia jokijatkumoiden ennallistamiseen Euroopassa
Patojen ja muiden rakenteiden aiheuttama jokijatkumoiden pirstoutuminen on huomattavan suurta Euroopassa ja lähialueilla. Jokijatkumoiden pirstoutuminen linkittyy vahvasti luonnon monimuotoisuuden hiipumiseen. ECRR:n (European Centre for River Restoration) tuoreessa raportissa kerrotaan Euroopan maiden asennoitumisesta ja mahdollisuuksista jokijatkumoiden ennallistamiseen. Tiedot koottiin eri maiden hallinnoille suunnatulla kyselytutkimuksella. Tutkimukseen osallistui 29 maata. Suurimmassa osassa tutkimukseen osallistuneista maista on käytössä jokin jokijatkumoihin…
Timo Huttula: Luomisen tuskaa ja iloa - näin syntyi Järvikirja
Suomalainen järvikirja syntyi kahden kirjaidean synteesistä reilun kahden vuoden aikana. Kesällä 2019 päätimme tehdä kirjan, joka kattaisi laajasti järviimme liittyviä aiheita alkaen niiden synnystä aina niihin kohdistuviin uhkiin ja tilan parantamiseen asti. Nyt kirja on ilmestynyt. Sen ensimmäinen painos myytiin loppuun muutamassa viikossa ja toinen on tulossa kesäkuussa. Tuoreet kokemukset kansalaisten lisääntyneestä kotimaan matkailusta sekä…
Auri Sarvilinna: Luonnonmukaisiin ohitusuomiin mallia Keski-Euroopasta
Euroopan ehkä hienoimmat luonnonmukaiset ohitusuomat löytyvät asuinmaastani Sveitsistä Reinin yläjuoksulta ja Reiniin virtaavalta Aare-joelta. Maisema-arkkitehti Jukka Jormolan etäopastamana vietin aurinkoisen kevätpäivän Aare-joella tutustumassa Ruppoldingenin luonnonmukaiseen ohitusuomaan. Luonnonmukainen ohitusuoma luo uutta virtavesihabitaattiaVirtavesissä on paljon rakennettuja esteitä, joita kalat ja muut vesieliöt eivät pääse ohittamaan. Näkyvimpiä esimerkkejä vaellusesteistä ovat suuret vesivoimalaitokset. Luonnonmukaisten ohitusuomien avulla voidaan mahdollistaa kalojen vaellus…
Vesistöpaneeli antoi palautteen vesienhoitosuunnitelmista
Paneelin mukaan vesienhoitosuunnitelmat antavat hyvän ja laajan kokonaiskuvan vesistöjen ongelmista ja toimenpidetarpeista niiden ratkaisemiseksi. Keskeisimmiksi haasteiksi paneeli näkee tiedonkulun ja yhteistyön puutteet. Hajakuormituksen vähentämiseksi tulisi luoda kansallinen agenda ja tutkimuksen edellytyksiä parantaa ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Ehdotukset Manner-Suomen vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille 2022-2027 olivat kansalaisten kommentoitavana toukokuun puoleen väliin saakka. Panelistien mielestä merkittävän haasteen vesien tilan parantamisen tavoitteiden…
Veden äärellä -hanke sukelsi kansainvälisille vesille
Meillä näin, mutta mitenkäs muualla? Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon, kunnostustoiminnan ja verkostotyön jatkuvuutta edistävässä Veden äärellä -hankkeessa suunnattiin katse myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Vesistökunnostuksen parissa työskentelevät ympäri maailmaa painivat pitkälti samojen kysymysten kanssa kuin mekin: miten innostaa ihmiset ja sidosryhmät mukaan, miten rakentaa toimivaa yhteistyötä ja miten rahoittaa kunnostuksia pitkäjänteisesti. Suomen vesistösäätiön työpaketin yhtenä tuotoksena julkaistu selvitys Veden…
Yhdessä pienten puolella -materiaalit johdattavat tunnistamaan ja vaalimaan arvokkaita pienvesielinympäristöjä
Pienvedet eli purot, norot, lähteet, lammet, fladat ja kluuvit, ovat vesistöistämme uhanalaisimpia. Uusi “Yhdessä pienten puolella”-opas tuo esiin pienvesielinympäristöjä ja niiden lajeja. Oppaan tavoitteena on auttaa luonnossa kulkijaa huomaamaan arvokas pienvesiympäristö ja toimimaan sitä kunnioittaen ja vaalien. Kolikkokiiluri ja morostokirsikäs seikkailevat oppaan sivuilla muistuttaen pienvesien huomaamattomasta elonkirjosta. Pienvesillä on kokoaan suurempi merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja…
Kaksi uutta opasta tukemaan pienvesiasiantuntijoiden työtä
Pohjavesivaikutteisten elinympäristöjen tunnistamisopas (Hankonen, Leka & Tolonen 2026) kokoaa yhteen tietoa lähteiden inventoinnista ja kasvillisuudesta. Lampien kartoitus – Ohjeita lampien kartoitukseen valmistelusta maastotyöhön (Leka 2026) vastaa pitkään tunnistettuun tarpeeseen valtakunnallisesti yhtenäisemmälle lampien maastokartoitusohjeistukselle. Oppaat on suunnattu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat maastotyöhön nojaavaa, käytännönläheistä tietoa pienvesien ja pohjavesivaikutteisten elinympäristöjen tunnistamisesta, tilasta ja hoidosta. Pohjavesivaikutteisten elinympäristöjen tunnistamisoppaassa annetaan yleisohjeita…
Työelämän tarpeet tutuiksi! Järjestämme tammikuussa kaksi miniwebinaaria
Hei vesialan tulevaisuuden osaaja! Tervetuloa kaikille avoimiin aamukahviwebinaareihin kuulemaan, millaista osaamista vesiala tulevaisuudessa kaipaa. Vesialan työnantajat kertovat alan tulevaisuuden tarpeista; millaiselle osaamiselle on kysyntää, mitä taitoja tarvitaan ja miten alalle voi parhaiten työllistyä. Tilaisuuksissa saat esittää kysymyksiä työnantajille ja voit liittyä vesialan oppimisverkostoon. Järjestämme kaksi tilaisuutta, joista ensimmäisessä aihepiirinä on vesiensuojelu ja -kunnostus ja toisessa…
Vesialalle on perustettu uusi oppimisverkosto
Vesialalle on perustettu uusi kansallinen oppimisverkosto. Verkoston tavoitteena on tiivistää vesialan koulutuksen, koulutettavien ja työelämän vuoropuhelua, kehittää oppilaitosten yhteistyötä ja varmistaa, että koulutus vastaa jatkossakin vesialan muuttuviin tarpeisiin. Verkoston yhteiset tavoitteet kirjattiin ylös kesällä 2025 Turussa, kun verkosto kokoontui ensimmäistä kertaa. Verkosto toimii Vesiyhdistys ry:n alajaostona. Oppimisverkosto on perustettu osana Verkostot vesille -hanketta, jonka osahanketta…
Vesistöpaneelin uudeksi kotipesäksi Vesiensuojelun Keskusliitto
Suomen vesistösäätiön vuonna 2020 perustama Vesistöpaneeli aloitti kolmannen toimikautensa ja siirtyi samalla Suomen Vesiensuojelun Keskusliiton yhteyteen. Paneeli on riippumaton ja poliittisesti sitoutumaton yhteistyöryhmä, joka etsii ratkaisuja sisävesien tilaan liittyviin haasteisiin. Paneelissa on mukana 17 vesi- ja ympäristöalan asiantuntijaa ja sen puheenjohtajana toimii professori Timo Huttula ja varapuheenjohtajana hydrobiologi Markku Marttinen. Vesistöpaneelin perustivat pitkään vesialan asiantuntijatehtävissä…
Yhdistämme voimia pienvesien valuma-aluelähtöiseen kunnostamiseen - Karkkilassa kehitetään metsätalouden vesiensuojelua
Metsäluontomme helmet – Yhdessä pienten puolella on monipuolinen yhteistyöhanke, jossa yhdistyy monen toimijan osaaminen ja rahoitus. Hankkeessa parannetaan pienvesien tilaa talousmetsävaltaisella pilottialueella Karkkilan Nuijajoella. Hankkeen kokemuksia jaetaan eteenpäin opintomatkojen, opasmateriaalien, alueelle suunniteltavan opintopolun ja viestinnän avulla. Pienvedet jäävät maankäytön jalkoihin Pienvedet eli lähteet, purot, norot ja lammet ovat uhanalaisimpia luontotyyppejämme. Ne ovat äärimmäisen herkkiä ekosysteemejä,…
Tunnistatko arjen tuotteiden sisältämät ikuisuuskemikaalit? Neljä vedenaikaa -kampanja kannustaa kemikaalikuorman keventämiseen kaikkina vuodenaikoina
Neljä vedenaikaa -kampanjan tavoitteena on vahvistaa kuluttajien tietoa tuotteiden sisältämistä ikuisuuskemikaaleista ja ohjata valintoihin, jotka vähentävät jäte- ja hulevesien kautta vesistöihin päätyvää kuormitusta. Vesistöissämme on yhä enemmän ikuisuuskemikaaleiksi kutsuttuja haitta-aineita, jotka nimensä mukaisesti hajoavat luonnossa hitaasti – jos koskaan. Mitä nämä ikuisuuskemikaalit ovat ja miten ne päätyvät vesistöihimme? Minkälaisia vaikutuksia niillä on koko ekosysteemiimme: vesiimme,…
Vesi vanhin voitehista -kirja tuo yhteen tieteen, taiteen ja kansanperinteen: Mitä voimme oppia vanhan kansan vesiviisauksista?
Vesi vanhin voitehista -kirja on syntynyt Suomen vesistösäätiön koordinoiman ja Koneen säätiön rahoittaman Vesi vanhin voitehista – mitä ihmettä? -hankkeen tuloksena. Teos osoittaa, miten veden tila ja luonnonvoimat ovat heijastuneet ihmisten arkiseen elämään vuosisatojen ajan, pelastaen jopa ihmishenkiä. Kirja yhdistää kansanperinteen ja luonnontieteellisen tiedon ja herättää lukijan pohtimaan omaa suhdettaan veteen. Tutkittua tietoa rikastavat Sebastian…
Timo Huttula ja Markku Marttinen: Luonnonvedet tummuvat – mitä se merkitsee?
Vesien tummumisen taustalla on monia ilmiöitä Moni varttunut kansalainen muistelee lapsuuden kauniita kesäpäiviä, jolloin sai viettää aikaa kirkkaan kotijärven rannalla uiden, sukellellen ja onkien. Järven elämää saattoi seurata kalaparvien liikkeestä tai pohjan vesikasvien huojumisesta. Nyt tilanne on toisin, järven pinta on ajoittain levämassan peitossa tai sen vedet ovat tummuneet niin, että pohjaa ei entisillä uimapaikoilla…