Matti Leppäranta: Talvi tuli, rakenteli järviin jäät…

Suomen kansanperinteessä ja kielessä on paljon talvesta kertovaa perinnettä. Niinpä kelirikko, riite, railo ja avanto ovat jääpeitteeseen kuuluvia erikoistermejä, joilla on vastineita vain pohjoisten kansojen kielissä. Järvemme ovat jäätyneet joka talvi. Järven peittyminen jäähän on merkinnyt vanhan vuoden väistymistä, lepoa ja uudistumista. Jutun otsikko on lainattu R.R. Ryynäsen reippaasta mutta surumielisestä laulusta Katariinan kamarissa, joka…

Vesiviisauksista voimaa vesiensuojeluun Koneen Säätiön rahoituksella

Suomen Vesistösäätiö lähtee yhdessä Koneen Säätiön kanssa suojelemaan Suomen vesiin liittyvää kulttuuriperintöä monialaisessa ja ylisukupolvisessa “Vesi vanhin voitehista - mitä ihmettä?”  -hankkeessa. Koneen säätiö rahoittaa kolmivuotista hanketta noin 400 000 eurolla.  “Vesi vanhin voitehista” sanon, mutta en ymmärrä enää lausumaani. Kaipaan syvempää ymmärrystä ja voimaa pystyäkseni kohtaamaan kätteni jäljet ympäristössäni, kantamaan vastuuni ja elämään viisaammin. …

Suomen vesistösäätiö ja Image Wear Oy yhteistyöhön puhtaan veden puolesta

Suomi haluaa yrityksistään maailman vesivastuullisimpia. Suomen suurin työvaatevalmistaja Image Wear on tarttunut haasteeseen yhdessä Suomen vesistösäätiön kanssa. Monivuotisen yhteistyön aloittaa RepairFriday -kampanja, joka kannustaa jokaisen oman vesijalanjäljen pienentämiseen kierrättämisen ja korjaamisen avulla. Vastuu vesistä kuuluu meistä jokaiselle Tekstiilialan tuotantoketjut ovat pitkiä ja niissä käytetään runsaasti vettä. ”Koska Image Wearilla ei pienenä toimijana ole suuria mahdollisuuksia…

Vesistöpaneelin kokous Lammilla

Vesistöpaneelin kokous pidettiin 1.-2.11.2021 Lammilla. Monelle tilaisuus oli ensimmäisiä kasvokkain tapaamisia melkein kahteen vuoteen. Innostusta oli siis ilmassa! Kokouksen aikana keskusteltiin kolmesta kunnianhimoisesta aiheesta: kaivoslain uudistuksesta, hajakuormituksesta sekä ympäristövirtaamasta. Kokouksessa syntynyttä keskustelua kuvailtiin muun muassa inspiroivaksi, välittömäksi, ajatuksia herättäväksi ja yhteistyötä korostavaksi. Paneelin toiminnalle toivottiin tulevaisuudessa entistä enemmän näkyvyyttä, kansalaisia kiinnostavien teemojen kommentointia sekä tiedottamisen…

Rheinfelden – Euroopan suurin ja kaunein ohitusuoma

Keväinen blogini Ruppoldingenin luonnonmukaisesta ohitusuomasta herätti ilahduttavasti kiinnostusta, ja Saksan rajan auettua vierailin Rheinfeldenin voimalaitoksella tutustumassa Euroopan suurimpaan luonnonmukaiseen ohitusuomaan. Rein-​​joen virtaaman mukaan säätyvä ohitusuoma on suunniteltu muistuttamaan vuoristojokea, jossa virtapaikat, suvannot, sorasärkät, saaret ja uoman ympärille levittäytyvä tulva-​​alue muodostavat monimuotoisen elinympäristön virtavesilajeille, linnuille, matelijoille ja nisäkkäille. Rheinfeldenin ohitusuoma Rakennusaika: 2010-​​2012 Kustannukset: 4 miljoonaa euroa Pituus: 900 metriä Leveys: 60…

Kalanviljelylaitoksen kanavasta kutupuro taimenille

Suomen vesistösäätiö koordinoi hanketta, jossa Laukaassa sijaitsevan historiallisen kalanviljelylaitoksen vedenottokanavasta suunnitellaan uutta lisääntymisaluetta taimenille. Hanke on monella tapaa ainutlaatuinen.

Lauri Arvola: Monet rannat ja järvenselät saavat taas vihreän kuorrutuksen

Sinibakteerit, usein myös sinileviksi kutsutut, ovat yksisoluisia, vapaasti eläviä auringon valoenergian avulla yhteyttäviä bakteereja. Jotkut lajit muodostavat kolonioiksi kutsuttaja, monien toisiinsa kiinnittyneiden solujen muodostamia ketjuja. Sinibakteerien massaesiintyminen on luonnon vaste ympäristön kehnoon tilaan, joka useimmiten on ihmisen itsensä aikaansaama. Pahiksia vai hyviksiä? ”Pahiksia vai hyviksiä” on ihmisen katsantokanta eliöryhmästä, joka on elänyt maapallolla yli kolme…

Vesistöpaneeli: Ilmastonmuutoksen epäillään lisäävän sinilevää sisävesillä – uutta tutkimusta tarvitaan

Helteet tuovat rannoille vilvoittelijoiden lisäksi myös sinileväkukinnat. Viime vuosina sinilevä on noussut aiempaa suuremmaksi huolenaiheeksi rehevien järvien lisäksi myös karuilla selkävesillä, kuten kirkkaudestaan kuuluisalla Saimaan Puruvedellä. Vesistöpaneelin asiantuntijat arvioivat ilmiön yhdeksi syyksi ilmastonmuutoksen välittömät ja välilliset vaikutukset.  Sinilevien massaesiintymien suurimmat kielteiset vaikutukset liittyvät sisävesien virkistyskäyttöön ja rantakiinteistöjen arvoon. Lisäksi sinileväkukinnat samentavat vettä ja voivat vaikuttaa…

Liisa Pietola: Toimivilla maaperän huokosilla hajakuormitusta hillitsemään

Vuosi 2021 on merkityksellinen vesienhoidon toimenpiteiden tehostamiseksi. Ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi uudelle kaudelle 2022–2027 on laadittu ja kommentoitu laajasti eri sidosryhmissä. Uuteen kauteen ollaan valmistautumassa myös tulvariskien hallintasuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman päivityksillä. Sisävetemme, jokemme ja Itämeri ansaitsevat mittavan ja laajan yhteistyön, jotta vesien tila paranisi. Takana on kohta 50-​​vuotinen taival yhteistä yrittämistä. Pistekuormitusta saatiin jo 70–80-luvuilla ratkaisevasti vähenemään.…

Tutkimus selvitti eri maiden asenteita ja mahdollisuuksia jokijatkumoiden ennallistamiseen Euroopassa

Patojen ja muiden rakenteiden aiheuttama jokijatkumoiden pirstoutuminen on huomattavan suurta Euroopassa ja lähialueilla. Jokijatkumoiden pirstoutuminen linkittyy vahvasti luonnon monimuotoisuuden hiipumiseen. ECRR:n (European Centre for River Restoration) tuoreessa raportissa kerrotaan Euroopan maiden asennoitumisesta ja mahdollisuuksista jokijatkumoiden ennallistamiseen. Tiedot koottiin eri maiden hallinnoille suunnatulla kyselytutkimuksella. Tutkimukseen osallistui 29 maata. Suurimmassa osassa tutkimukseen osallistuneista maista on käytössä jokin jokijatkumoihin…