Heli Heinonen Suomen vesistösäätiön toimitusjohtajaksi
Suomen vesistösäätiön tiimi vahvistuu hallinnollisella ja ympäristöjohtamisen osaamisella. Tradenomi (YAMK) Heli Heinonen aloitti marraskuun alussa työnsä Suomen vesistösäätiön toimitusjohtajana vastaten säätiön päivittäisistä johtamis- ja hallinnollisista tehtävistä sekä yritysyhteistyöstä. Liisa Hämäläinen keskittyy jatkossa säätiön strategisten linjausten suunnitteluun, hankeyhteistyöhön ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sisältöjohtajan roolissaan. “Arvostan Suomessa vesien tilan parantamiseksi tehtävää työtä valtavasti. Olen itse saanut kasvaa maaseudulla…
Karoliina Junno-Huikari: Yhteisöllisyys on rock!
Tervehdys Puujärven ja Tesvärin rannoilta, Karjalohjalta, joka nykyään on yksi Lohjan kaupungin sivukylistä. Karjalohja on vireä maalaiskylä, joka saa varsinkin kesäisin lisävirtaa kesäasukkaistaan. Heitä viihtyy kylässä vakiasukkaiden seurana sankoin joukoin, eikä ihme. Viehättävät järvimaisemat ovat paikkakunnan ylpeys. Sen helmi, koko Karjalohjan sydän, on Natura-suojeltu Puujärvi. Uskallan väittää, että karjalohjalaisille järvi on kokoaan suurempi ja rantojaan…
Virpi Sahi ja Jukka Jormola: Ympäristövirtaama – kompromissi sähköntuotannon ja elinkelpoisen joen välillä
Jokien patoaminen ja säännöstely ovat heikentäneet vaelluskalojen, vesihyönteisten ja muiden virtavesieliöiden elinehtoja. Vesivoimatuotannon haittoja eliöstölle voidaan vähentää turvaamalla ympäristövirtaama, eli ohjaamalla osa vedestä voimalaitoksen sijaan joen alkuperäiseen uomaan tai rakennettuun ohitusuomaan. Voimalaitosjokien pääuomissa pitäisi myös olla jatkuvasti riittävän tasaisena säilyvä virtaus. Suomessa eletään ympäristövirtaamien etsikkoaikaa. On havahduttu huomaamaan, että virtaamat ovat yhtä tärkeässä roolissa luontaisesti…
Kohti vesiviisaampaa yritystoimintaa Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksella
Suomen vesistösäätiö, Suomen vesifoorumi ry ja Pyhäjärvi-instituutti käynnistävät yhteishankkeen yritysten vesivastuun lisäämiseksi. Hanke valittiin rahoitettavaksi maa- ja metsätalousministeriön ja Etelä-Savon ELY-keskuksen vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -haussa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. ”Kuinka tulla vesivastuulliseksi yritykseksi” -hankkeen päämääränä on tukea Suomen tavoitetta saada yrityksistään vesivastuun edelläkävijöitä vuoteen 2030 mennessä. Hankkeessa selvitetään p&k -yritysten käytännön avun tarpeita…
Vesistöpaneelin hajakuormituskyselyn tulokset
Hajakuormitus aiheuttaa vesistöissä mittavia muutoksia, joista näkyvimpiä ovat rehevöityminen, samentuminen ja veden tummuminen. Muutokset vaikuttavat paitsi vedenlaatuun, myös vesistöjen eliölajistoon. Hajakuormitus tarkoittaa vesistökuormitusta, joka on lähtöisin useista pienistä päästölähteistä, joita ei voida määrittää tarkasti. Ilmastonmuutos voimistaa kuormitusta. Vesistöpaneelin näkemyksiä hajakuormituksesta kartoitettiin kyselyllä, johon vastasi 24 panelistia. Kaikki vastaajat pitävät hajakuormitusta merkittävänä ongelmana Suomen vesistöille. tulokset…
Vesistöpaneeli: Vesistöjä uhkaava hajakuormitus vaatii pikaisia ratkaisuja
Hajakuormitus vaikutuksineen on vesistöjemme suurin ongelma, jota ilmastonmuutos vain pahentaa, sanovat Vesistöpaneelin jäsenet. Hajakuormituksen vähentämisestä on tuotettu runsaasti tietoa ja toimintamalleja, mutta tuloksia ei ole saatu vietyä laajasti käytäntöön. HAJAKUORMITUS tarkoittaa vesistökuormitusta, joka on lähtöisin useista pienistä päästölähteistä, joita ei voida määrittää tarkasti. Se aiheuttaa sisävesissä mittavia muutoksia, joista näkyvimpiä ovat rehevöityminen, samentuminen ja…
Pasi Valkama: Peruskuivatuksen uusi aika – sopivatko viljelijän ja ympäristön edut samaan ojaan?
Suomi on ojitusten luvattu maa. Ennen salaojituksen yleistymistä peltomaiden yllä lentänyt drone olisi ikuistanut kuvaa juovittuneesta, kapeisiin sarkoihin jakautuneesta maisemasta. Salaojituksen yleistymisen myötä hävisi merkittävä määrä avo-ojia ja niiden pientareita, mutta samalla mahdollistui tehokkaampi viljely isommilla koneilla ja laajemmalla pinta-alalla. Kuivatuksen nimissä myös puroja ja jokiakin suoristettiin ja perattiin surutta. Ojitus oli alkujaan paljon miestyövoimaa…
Merkittävä rahoitus pienvesien tilan parantamiseen
Suomen pienvedet – lähteet, norot, purot ja lammet – ovat heikossa tilassa. Suomen vesistösäätiön vetämä hankekonsortio on saanut merkittävän avustuksen pienvesien tilan parantamiseen tähtäävälle Pienvesi-Helmi -hankkeelle ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta. Kaksivuotinen hanke toteutetaan yhdessä Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n, Valonian ja Pyhäjärvi-instituuttisäätiön kanssa. Käytännön toimenpiteitä, esimerkkejä ja vertaisoppimista Hankkeessa ennallistetaan (12 kpl),…
Keski-Suomen vesistöpäivää juhlistetaan toukokuussa!
Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen vesistösäätiö ja Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry juhlistavat Keski-Suomen vesistöpäivää lauantaina 21.5. klo 10-14 Jyväskylän Vaajakosken Naissaaressa. Tapahtuma on osa samana päivänä vietettävää kansainvälistä Maailman vaelluskalapäivää, joka lisää tietoisuutta vaelluskaloista ja niiden tilasta. Päivän aikana asiantuntijat kertovat keinoista vesiemme ja niiden kalojen suojelemiseksi. Tapahtuma-alueella voit sitoa oman perhon, rakentaa oman…
Laura Härkönen ja Jukka Horppila: Järvien kunnostuksessa kohti ravinteiden poistoa niiden pidättämisen sijaan
Ensimmäinen askel matkalla kohti rehevöityneen järven kunnostamista on valuma-alueelta tulevan, ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen. Usein pelkkä ulkoiseen kuormitukseen puuttuminen ei kuitenkaan riitä. Vuosikymmenien aikana järvisedimentteihin on kerääntynyt ravinteita, jotka palautuvat monien biologisten, kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden seurauksena takaisin veteen. Siksi useimmilla rehevöityneillä järvillä tarvitaan toimenpiteitä myös tämän sisäisen kuormituksen vähentämiseksi. Monet järvikunnostusmenetelmät tähtäävätkin ehkäisemään ravinteiden vapautumista…