Vesistöpaneelin kokous Lammilla

Vesistöpaneelin kokous pidettiin 1.-2.11.2021 Lammilla. Monelle tilaisuus oli ensimmäisiä kasvokkain tapaamisia melkein kahteen vuoteen. Innostusta oli siis ilmassa! Kokouksen aikana keskusteltiin kolmesta kunnianhimoisesta aiheesta: kaivoslain uudistuksesta, hajakuormituksesta sekä ympäristövirtaamasta. Kokouksessa syntynyttä keskustelua kuvailtiin muun muassa inspiroivaksi, välittömäksi, ajatuksia herättäväksi ja yhteistyötä korostavaksi. Paneelin toiminnalle toivottiin tulevaisuudessa entistä enemmän näkyvyyttä, kansalaisia kiinnostavien teemojen kommentointia sekä tiedottamisen…

Rheinfelden – Euroopan suurin ja kaunein ohitusuoma

Keväinen blogini Ruppoldingenin luonnonmukaisesta ohitusuomasta herätti ilahduttavasti kiinnostusta, ja Saksan rajan auettua vierailin Rheinfeldenin voimalaitoksella tutustumassa Euroopan suurimpaan luonnonmukaiseen ohitusuomaan. Rein-​​joen virtaaman mukaan säätyvä ohitusuoma on suunniteltu muistuttamaan vuoristojokea, jossa virtapaikat, suvannot, sorasärkät, saaret ja uoman ympärille levittäytyvä tulva-​​alue muodostavat monimuotoisen elinympäristön virtavesilajeille, linnuille, matelijoille ja nisäkkäille. Rheinfeldenin ohitusuoma Rakennusaika: 2010-​​2012 Kustannukset: 4 miljoonaa euroa Pituus: 900 metriä Leveys: 60…

Kalanviljelylaitoksen kanavasta kutupuro taimenille

Suomen vesistösäätiö koordinoi hanketta, jossa Laukaassa sijaitsevan historiallisen kalanviljelylaitoksen vedenottokanavasta suunnitellaan uutta lisääntymisaluetta taimenille. Hanke on monella tapaa ainutlaatuinen.

Lauri Arvola: Monet rannat ja järvenselät saavat taas vihreän kuorrutuksen

Sinibakteerit, usein myös sinileviksi kutsutut, ovat yksisoluisia, vapaasti eläviä auringon valoenergian avulla yhteyttäviä bakteereja. Jotkut lajit muodostavat kolonioiksi kutsuttaja, monien toisiinsa kiinnittyneiden solujen muodostamia ketjuja. Sinibakteerien massaesiintyminen on luonnon vaste ympäristön kehnoon tilaan, joka useimmiten on ihmisen itsensä aikaansaama. Pahiksia vai hyviksiä? ”Pahiksia vai hyviksiä” on ihmisen katsantokanta eliöryhmästä, joka on elänyt maapallolla yli kolme…

Vesistöpaneeli: Ilmastonmuutoksen epäillään lisäävän sinilevää sisävesillä – uutta tutkimusta tarvitaan

Helteet tuovat rannoille vilvoittelijoiden lisäksi myös sinileväkukinnat. Viime vuosina sinilevä on noussut aiempaa suuremmaksi huolenaiheeksi rehevien järvien lisäksi myös karuilla selkävesillä, kuten kirkkaudestaan kuuluisalla Saimaan Puruvedellä. Vesistöpaneelin asiantuntijat arvioivat ilmiön yhdeksi syyksi ilmastonmuutoksen välittömät ja välilliset vaikutukset.  Sinilevien massaesiintymien suurimmat kielteiset vaikutukset liittyvät sisävesien virkistyskäyttöön ja rantakiinteistöjen arvoon. Lisäksi sinileväkukinnat samentavat vettä ja voivat vaikuttaa…

Liisa Pietola: Toimivilla maaperän huokosilla hajakuormitusta hillitsemään

Vuosi 2021 on merkityksellinen vesienhoidon toimenpiteiden tehostamiseksi. Ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi uudelle kaudelle 2022–2027 on laadittu ja kommentoitu laajasti eri sidosryhmissä. Uuteen kauteen ollaan valmistautumassa myös tulvariskien hallintasuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman päivityksillä. Sisävetemme, jokemme ja Itämeri ansaitsevat mittavan ja laajan yhteistyön, jotta vesien tila paranisi. Takana on kohta 50-​​vuotinen taival yhteistä yrittämistä. Pistekuormitusta saatiin jo 70–80-luvuilla ratkaisevasti vähenemään.…

Tutkimus selvitti eri maiden asenteita ja mahdollisuuksia jokijatkumoiden ennallistamiseen Euroopassa

Patojen ja muiden rakenteiden aiheuttama jokijatkumoiden pirstoutuminen on huomattavan suurta Euroopassa ja lähialueilla. Jokijatkumoiden pirstoutuminen linkittyy vahvasti luonnon monimuotoisuuden hiipumiseen. ECRR:n (European Centre for River Restoration) tuoreessa raportissa kerrotaan Euroopan maiden asennoitumisesta ja mahdollisuuksista jokijatkumoiden ennallistamiseen. Tiedot koottiin eri maiden hallinnoille suunnatulla kyselytutkimuksella. Tutkimukseen osallistui 29 maata. Suurimmassa osassa tutkimukseen osallistuneista maista on käytössä jokin jokijatkumoihin…

Timo Huttula: Luomisen tuskaa ja iloa - näin syntyi Järvikirja

Suomalainen järvikirja syntyi kahden kirjaidean synteesistä reilun kahden vuoden aikana. Kesällä 2019 päätimme tehdä kirjan, joka kattaisi laajasti järviimme liittyviä aiheita alkaen niiden synnystä aina niihin kohdistuviin uhkiin ja tilan parantamiseen asti. Nyt kirja on ilmestynyt. Sen ensimmäinen painos myytiin loppuun muutamassa viikossa ja toinen on tulossa kesäkuussa. Tuoreet kokemukset kansalaisten lisääntyneestä kotimaan matkailusta sekä…

Auri Sarvilinna: Luonnonmukaisiin ohitusuomiin mallia Keski-Euroopasta

Euroopan ehkä hienoimmat luonnonmukaiset ohitusuomat löytyvät asuinmaastani Sveitsistä Reinin yläjuoksulta ja Reiniin virtaavalta Aare-​​joelta. Maisema-​​arkkitehti Jukka Jormolan etäopastamana vietin aurinkoisen kevätpäivän Aare-​​joella tutustumassa Ruppoldingenin luonnonmukaiseen ohitusuomaan.  Luonnonmukainen ohitusuoma luo uutta virtavesihabitaattiaVirtavesissä on paljon rakennettuja esteitä, joita kalat ja muut vesieliöt eivät pääse ohittamaan. Näkyvimpiä esimerkkejä vaellusesteistä ovat suuret vesivoimalaitokset. Luonnonmukaisten ohitusuomien avulla voidaan mahdollistaa kalojen vaellus…

Vesistöpaneeli antoi palautteen vesienhoitosuunnitelmista

Paneelin mukaan vesienhoitosuunnitelmat antavat hyvän ja laajan kokonaiskuvan vesistöjen ongelmista ja toimenpidetarpeista niiden ratkaisemiseksi. Keskeisimmiksi haasteiksi paneeli näkee tiedonkulun ja yhteistyön puutteet. Hajakuormituksen vähentämiseksi tulisi luoda kansallinen agenda ja tutkimuksen edellytyksiä parantaa ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Ehdotukset Manner-​​Suomen vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille 2022-​​2027 olivat kansalaisten kommentoitavana toukokuun puoleen väliin saakka.    Panelistien mielestä merkittävän haasteen vesien tilan parantamisen tavoitteiden…