Timo Huttula: Luomisen tuskaa ja iloa - näin syntyi Järvikirja

Suomalainen järvikirja syntyi kahden kirjaidean synteesistä reilun kahden vuoden aikana. Kesällä 2019 päätimme tehdä kirjan, joka kattaisi laajasti järviimme liittyviä aiheita alkaen niiden synnystä aina niihin kohdistuviin uhkiin ja tilan parantamiseen asti. Nyt kirja on ilmestynyt. Sen ensimmäinen painos myytiin loppuun muutamassa viikossa ja toinen on tulossa kesäkuussa. Tuoreet kokemukset kansalaisten lisääntyneestä kotimaan matkailusta sekä…

Auri Sarvilinna: Luonnonmukaisiin ohitusuomiin mallia Keski-Euroopasta

Euroopan ehkä hienoimmat luonnonmukaiset ohitusuomat löytyvät asuinmaastani Sveitsistä Reinin yläjuoksulta ja Reiniin virtaavalta Aare-​​joelta. Maisema-​​arkkitehti Jukka Jormolan etäopastamana vietin aurinkoisen kevätpäivän Aare-​​joella tutustumassa Ruppoldingenin luonnonmukaiseen ohitusuomaan.  Luonnonmukainen ohitusuoma luo uutta virtavesihabitaattiaVirtavesissä on paljon rakennettuja esteitä, joita kalat ja muut vesieliöt eivät pääse ohittamaan. Näkyvimpiä esimerkkejä vaellusesteistä ovat suuret vesivoimalaitokset. Luonnonmukaisten ohitusuomien avulla voidaan mahdollistaa kalojen vaellus…

Vesistöpaneeli antoi palautteen vesienhoitosuunnitelmista

Paneelin mukaan vesienhoitosuunnitelmat antavat hyvän ja laajan kokonaiskuvan vesistöjen ongelmista ja toimenpidetarpeista niiden ratkaisemiseksi. Keskeisimmiksi haasteiksi paneeli näkee tiedonkulun ja yhteistyön puutteet. Hajakuormituksen vähentämiseksi tulisi luoda kansallinen agenda ja tutkimuksen edellytyksiä parantaa ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Ehdotukset Manner-​​Suomen vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille 2022-​​2027 olivat kansalaisten kommentoitavana toukokuun puoleen väliin saakka.    Panelistien mielestä merkittävän haasteen vesien tilan parantamisen tavoitteiden…

Johanna Korhonen: Ovatko kunnon jäätalvet menneiden talvien lumia?

Kuluva vuosi on ehtinyt ilahduttaa koko maassa talvisen ulkoilusään ystäviä lumen ja pakkasen myötä. Tosin viime vuosilta yhä tutummaksi käynyt loskasää ehti jo puskea etelässä tuttavallisesti päälle pakkaskauden päätteeksi. Viime talvena usea meistä ehti kaivata etelässä ’entisajan kunnon talvia’, kun lunta tai jäätä ei mitattu etelässä nimeksikään. Moni onkin ihan käytännössä omassa elämässään huomannut, että…

Suomen vesistösäätiön uutiskirje tilattavissa!

Suomen vesistösäätiön tuoreimmat päivitykset sekä Vesistöpaneelin kuulumiset uutiskirjeessä. Tilaamalla uutiskirjeen pysyt ajan tasalla siitä, mitä Suomen sisä- ja pienvesien parissa tapahtuu. Uutiskirjeen tilaajille jaetaan uusimmat kuulumiset Vesistöpaneelista. Jaamme ajoittain myös muita ajankohtaisia sisä- ja pienvesien tilaa koskevia päivityksiä ja uutisia. Vesistösäätiön löytää myös sosiaalisen median kanavista  Facebookista, Instagramista, Twitteristä ja LinkedIn:istä.  Ota kanavat ja uutiskirje haltuun!…

Vedet pinnalla - tästä puhutaan viikolla 51

Kalavesien kunnostukseen mittava lisäraha: 1,4 miljoonaa euroa Eduskunta on myöntänyt Suomen virtavesien kunnostuksiin 1,4 miljoonan lisärahoituksen. Kunnostuksia kohdistetaan eri alueiden virtavesiin. Suurimmat kohteet sijaitsevat Lieksassa Ruunaalla sekä Posion Livojoessa. Muitakin kohteita on suunnitteilla. Kunnostuksissa parannetaan lohikalojen kutumahdollisuuksia rakentamalla kutusoraikoita sekä rakennetaan kiveämällä pienpoikasalueita. Lisäksi uittoa varten perattuja virtavesiä ennallistetaan luonnontilaisiksi ja poistetaan vaellusesteitä. Alkuperäinen uutinen…

Tutkimus: Euroopan jokivesistöissä yli 1,2 miljoonaa nousuestettä

Euroopan virtavesissä on arviolta yli 1,2 miljoonaa jokijatkumoa muuttavaa, keinotekoista rakennetta, kuten patoa, rumpua tai vesivoimalaa. Tutkimushankkeessa kartoitettiin nousuesteiden määrää ja tyyppiä 26 Euroopan maassa. Esteitä kartoitettiin tarkastelemalla olemassa olevaa tietoa, karttoja ja sateliittikuvia ja lisäksi tutkijat inventoivat 2700 kilometriä jokien varsia maastossa. Vapaasti virtaavat joet ovat tulleet yhä harvinaisemmiksi. Yksikään tutkimuksessa inventoitu joki ei…

Vedet pinnalla - tästä puhutaan viikolla 50

Vesistöpaneelissa mukana vankkaa asiantuntemusta Vesistöpaneeli on yhteistyöryhmä, joka kokoaa ja välittää tietoa päätöksenteon tueksi ja lisää vesiasioiden näkyvyyttä yhteiskunnassa. Paneelissa on mukana 43 vesi- ja ympäristöasiantuntijaa eri aloilta. Vesistöpaneelin toimintaa koordinoi Suomen vesistösäätiö. Paneelille tehdyn kyselyn mukaan Suomen vesistöistä heikoimmassa tilassa on pienvedet. Valuma-​​alueelta tuleva kuormitus heikentää edelleen Suomen sisävesien tilaa.  Alkuperäinen uutinen tästä Kaupunkilaiset…

Vesistöpaneeli: Suomen pienvesien tila on huono

Tiedote 10.12.2020, Suomen vesistösäätiö   Suomen pienvedet ovat osittain jopa hälyttävän huonossa kunnossa, ja valuma-​​alueelta tuleva kuormitus heikentää edelleen Suomen sisävesien tilaa. Näin toteavat uuden Vesistöpaneelin 36 asiantuntijajäsentä. Vesistöpaneelin on koonnut yhteen maaliskuussa 2020 perustettu Suomen vesistösäätiö, joka keskittyy suomalaisen sisävesiluonnon tilan parantamiseen ja vesiin liittyvän kulttuuriperinnön säilyttämiseen.   Valtaosa Vesistöpaneelin jäsenistä on sitä mieltä,…

Suomen vesistösäätiön neuvonantajisto

Suomen vesistösäätiön neuvonantajat Suomen vesistösäätiön neuvonantajina on aloittanut joukko pitkän linjan asiantuntijoita. Neuvonantajistoon kuuluvat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikainen johtaja, erityisasiantuntija Lea Kauppi, ekologian professori Janne Kotiaho, Savo-​​Karjalan vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja, limnologi Jukka Koski-​​Vähälä sekä Finnish Design Forumin toiminnanjohtaja Petteri Kolinen. Neuvonantajisto auttaa säätiön tien viitoittamisessa ideoiden ja arvioiden toiminnan päämääriä ja keinoja niiden saavuttamiseksi.…