R. Erik ja Bror Serlachiuksen säätiö ideoi omistamansa kalanviljelylaitoksen vedenottokanavan muokkaamista vaelluskalojen lisääntymisalueeksi. Suomen vesistösäätiö tulee mukaan suunnittelemaan hanketta. Suunnitelman laatimisille päätetään hakea osarahoitusta ELY-keskukselta. 

Capeenpuron luonnonmukaistamishankkeen suunnittelulle myönnetään avustus Keski-​Suomen ELY-​keskuksesta ja hanke käynnistyy. 

Suunnitelma tilataan Interenv Oy:ltä. Suunnitelman laatiminen alkaa. Purolla toteutetaan maastomittaukset suunnittelun pohjaksi. 

Hankkeelle kootaan ohjausryhmä, johon kuuluvat Anssi Eloranta, Saija Koljonen (SYKE), Jukka Syrjänen (Jyväskylän yliopisto) ja Pasi Perämäki (Keski-​Suomen ELY-​keskus). Ohjausryhmä tutustuu puroon maastossa.

Suomen Ympäristökeskus tekee purolla kasvillisuuskartoituksen.

Jyväskylän yliopisto kartoittaa puron kalastoa sähkökoekalastuksella.

Capeenpuron suunnitelman valmistelu on käynnissä. Capeenpuron verkkosivut avataan ja hankeviestintä aloitetaan. 

Capeenpurolla vierailee Jyväskylän yliopiston asiantuntijoita. Vierailun aikana on tarkoitus pohtia tutkimusyhteistyötä ja Capeenpuron kytkeytymistä Päijänteen alueen biosfäärisuunnitelmiin. Myös ELY-​keskuksen väki käy tutustumassa alueeseen.

Pohjois-​Savon ELY-​keskus avustaa Capeenpuron luonnonmukaistamishanketta 50 000 eurolla. ELY-​keskus on solminut yhteistyösopimuksen R. Erik & Bror Serlachiuksen säätiön kanssa, jossa avustuksesta on sovittu.

Myös Keski-​Suomen ELY-​keskus päättää avustaa Capeenpuron kyljessä sijaitsevien altaiden muuttamista pysyväksi kosteikkoalueeksi. Rahoitus tulee vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Kouluyhteistyön aloittamisesta sovitaan.

Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettava Alisa Kosken kanssa sovitaan Capeenpuron alueelle suuntautuvasta tutkimuksesta aiheena “Taimenen lisääntymisekologia ja levittäytyminen uusiin koskiuomiin”.

Capeenpuron hanke saa Metsä Groupin luonto-​ohjelmasta rahoituksen. Myös Alexandra Pankkiiriliike tukee hanketta merkittävällä summalla.

Capeenpuron luonnonmukaistaminen käynnistyy uusien siltojen rakentamisella. Capeenpuron ylittää kaksi tietä, ja vanhat rumpurakenteet korvataan maapohjaisilla kaarisilloilla. Maapohjainen silta on kalojen ja muun eliöstön liikkumisen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta paras vaihtoehto, kun puolestaan liian korkealle asennettu rumpu voi muodostua kynnykseksi ja tukkia eliöstön reitin.

Siltojen rakentamisen valmistelevat työt alkavat heti alkuvuodesta mm. väliaikaisen kiertotien rakentamisella. Siltojen rakentaminen käynnistyy heti roudan poistuttua. 

Siltojen rakentamiseen saadaan avustusta Keski-​Suomen ELY-keskukselta.

Hienoja uutisia! LähiTapiola Keski-​Suomi on päättänyt tukea Capeenpuron luonnonmukaistamis- ja tutkimushanketta 60 000 euron summalla. Lahjoitus on osa yhtiön vastuullisuusstrategiaa, joka keskittyy paikallisten hankkeiden ja yhteisöjen tukemiseen.

Capeenpurolle lahjoitus on merkittävä. Luomme uutta puroaluetta täysin vapaaehtoisesti. Saamamme tuki valaa työhömme uskoa ja auttaa kasvattamaan projektin koko potentiaalia. Kiinnostus Capeenpuroa kohtaan kertoo myös laajemmasta ja kasvavasta halusta parantaa virtavesialueiden tilaa sekä lisätä monimuotoisuutta, mikä on hienoa.

Tuuliaisen säätiö on päättänyt avustaa Capeenpuron hanketta 40 000 euron avustussummalla viidelle vuodelle jaettuna. Kiitämme lämpimästi luottamuksesta!

Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö on valtakunnallisesti toimiva säätiö, joka tukee ensisijaisesti eläintensuojelu- ja riistanhoitotyötä. Säätiö tekee perustehtävänsä mukaisia avustuspäätöksiä kahdesti vuodessa, syksyisin ja keväisin. Lue lisää: tuuliaisensaatio​.fi

Capeenpuron vesitys tehdään ja avajaiset järjestetään.

Puron ja kosteikon valmistuttua tehdään kutukartoitus.

Vedenpinnan korkeutta seurataan. Hienosäätöä ja korjauksia tehdään tarvittaessa.

Entisen kalanviljelylaitoksen talon remontti aloitetaan.

Uusi kutukartoitus tehdään. Kutukartoituksia tullaan tekemään säännöllisesti myös tulevaisuudessa.