Simunan kalanviljelylaitos

Sata vuotta kalakantojen hoitoa

Kalanviljelylaitoksen aikajana

Grafiikan valokuva: Gripenberg, L. 1924. Kymin lauttausyhdistys, muistojulkaisu 50-​vuotisen yhteisuiton johdosta Päijänteen vesistössä 1873-1922. 

Historian havinaa

Keskisuomalaisia innovaatioita ja tahattomia kompastuskiviä

Simunan kalanviljelylaitos perustettiin vuonna 1921 voimistamaan puutavaran uiton heikentämiä vaelluskalakantoja. Laitos oli monessa asiassa aikansa edelläkävijä, jossa tehtiin paljon arvokasta ja uraauurtavaa kalanviljelyn ja kalavesien hoidon kehittämistyötä. Muun muassa taimenen emokalakasvatus ja hautomon sijoittaminen viljelylaitoksen hoitajan talon alle kellariin olivat uudenlaisia ratkaisuja. Simunassa kokeiltiin myös kasvattaa taimenta luonnonpuroissa. Simunassa viljellystä Rautalammin reitin taimenesta tuli valtakunnan taimenvelvoitteiden pääkanta.

Simunan vasta-​avattu kalanviljelylaitos vuonna 1921. Kuvassa vedenottokanava sekä kalanviljelyaltaat. Kuvan lähde: Gripenberg, L. 1924. Kymin lauttausyhdistys, muistojulkaisu 50-​vuotisen yhteisuiton johdosta Päijänteen vesistössä 1873-1922.
Simunan osittain umpeenkasvaneet kalanviljelyaltaat sata vuotta myöhemmin, vuonna 2021.

Kalankasvatuksessa tehtiin myös virheitä, joista kohtalokkain lienee 5 700 eri puolilta maakuntaa pyydettyjen kututaimenten perintöaineksen hautominen osakantoja erottelematta. Tämän seurauksena koskikohtaisten osakantojen ainutlaatuiset erityispiirteet hävisivät ja sulautuivat ”yleiskeskisuomalaiseksi” yhteiskannaksi.

Kestävänä kalavedenhoitona ei voitane myöskään pitää viljelyperiaatetta, jossa kututaimenia haalittiin sieltä, missä kaloja vielä oli jäljellä ja siirrettiin sinne, mistä uitto oli ne hävittänyt. Tähän kun summataan lisäksi kehittymätön istutustapa ja perattu uittouoma, päädytään jälkiviisaaseen päätelmään, että taimenen kutupyynnistä ja hautomisesta luopuminen olisi tuottanut paremman lopputuloksen kuin viljelytoiminta.

Unholaan vaipumassa ollut satavuotias laitos on kokemassa uutta tulemista, kun Capeenpuro luonnonmukaistetaan taimenen lisääntymisalueeksi.

Teksti: Anssi Eloranta