Ympäristötekoja lähipurojen puolesta

Syksyllä vuonna 2014 osallistuin ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudulla sijaitsevan Mätäjoen kunnostustalkoisiin. Jokea oli kunnostettu vapaaehtoisvoimin muun muassa Virtavesien hoitoyhdistyksen ja Helsingin perhokalastajien toimesta jo vuodesta 2009 lähtien. Nimeään parempi Mätäjoki on vedenlaadultaan hyvä ja joessa tavataan taimenta.

Minulla ei ollut juuri aiempaa kokemusta talkootoiminnasta. Innokkaana kalastuksen harrastajana sekä luontoihmisenä halusin kantaa oman korteni tai pikemminkin ‘sorani’ kekoon uhanalaisen meritaimenen hyväksi. Havaintojeni mukaan virtavesien kunnostukseen liittyviä talkoita järjestettiin aiemmin melko pienen porukan toimesta. 

Ensimmäisistä talkoista lähtien olen vuosittain ottanut osaa talkootoimintaan ja myös järjestänyt talkoita Vantaan purotalkkarina v. 2018. Samalla olen päässyt seuraamaan talkookulttuurin kehittymistä aitiopaikalta. Menneiden vuosien aikana on voinut havaita muutoksen. Talkoita on alettu järjestämään matalammalla kynnyksellä ja lähiympäristöstään kiinnostuneita on aiempaa enemmän. Yleisen mielipiteen, keskustelun ja mediahuomion lisääntymisen myötä talkoisiin on osallistunut yhä enemmän vapaaehtoisia.

Yhteisenä nimittäjänä on usein halu tehdä ympäristöteko, parantaa vesistöjen tilaa ja samalla myös vesieliöiden elinmahdollisuuksia. Talkoot ovat avoimia kaikille halukkaille iästä, statuksesta tai koulutuksesta riippumatta. Osallistuakseen ei tarvitse olla alan asiantuntija. Talkoissa on aina paikalla työnohjaajia ja kokeneita kävijöitä, jotka opastavat uusia tekijöitä alkuun.

Arvokkaita pienvesiämme uhkaavat lukuisat eri tekijät. Vesistöihin kohdistuvat uhat ovat hyvin erilaisia alueesta riippuen. Eteläisen Suomen pienvesiin kohdistuu eri uhkia kuin esimerkiksi Kainuun alueen syrjäisiin metsäpuroihin. 

Suurimmat ongelmat tiheään asutuilla alueilla muodostuvat usein likaantumisesta ja roskaantumisesta, rakentamisesta, hulevesi- ja jätevesikuormituksesta sekä teollisuuden päästöistä.

Maaseudulla puroja ja muita pienvesiä kuormittaa etenkin metsä- ja maatalous. Vesistöihin huuhtoutuu pelloilta, hakkuu- ja ojitusalueilta paikoittain runsaasti kiintoainetta, ravinteita tai humusta. 

Työtä riittää lisäksi kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumisen ja elinkierron parantamiseen liittyen. Monissa virtavesissä suuri puute voi olla sopivien lisääntymisalueiden kuten kutusoraikkojen vähäisyys. Monet pienetkin purot on aikoinaan perattu kivistä muun muassa tukinuittoa varten. Soraikot ovat voineet myös peittyä uomassa kulkevaan kiintoaineeseen.

Talkoissa kaloille pyritään luomaan paremmat lisääntymis- ja elinolosuhteet kunnostamalla kutusoraikkoja ja pienpoikasalueita. Kunnostukset voivat keskittyä myös puuaineen lisäämiseen ja vaellusesteiden, kuten rumpurakenteiden ja kivipatojen, avaamiseen.

Virtavesikunnostuksissa käytettävää kiviainesta talkoolaisen käsittelyssä (Kuva: Olli Malmivaara - www​.ollimalmivaara​.com)

“Talkootoiminnasta saa voimaa niin keho kuin mielikin. Parhaimmillaan talkootyön kädenjäljen ja työn positiiviset vaikutukset vesiekosysteemiin pääsee todistamaan heti.”

Miten mukaan toimintaan?

Virtavesitalkoita ja muita kunnostuksia järjestetään ympäri Suomea. Helpoiten mukaan pääsee ottamalla yhteyttä oman alueen aktiiveihin tai yhdistyksiin. Esimerkiksi Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry julkaisee sivustollaan talkookalenteria, josta löytyy kaikille avoimia puro- ja jokikunnostustalkoita. 

Suomen vesistösäätiön tavoitteena on kehittää tapoja ja menetelmiä kansalaisten osallistamiseksi vesistökunnostuksiin. Yhtenä päämääränämme on luoda väyliä vapaaehtoisten osallistamiseksi eri alueiden kunnostustalkoisiin. Kansalaisten osallistamista vesistökunnostuksiin on tutkittu kymmenen viime vuoden aikana. On havaittu, että suomalaiset ovat kiinnostuneita lähivesiensä tilasta sekä valmiita tukemaan kunnostuksia rahallisesti tai talkootyönä.

Myös asenteiden muuttaminen ja tiedottaminen ovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa - vesistömme eivät ole kaatopaikkoja! Puhtaalla ja elinvoimaisella lähivesistöllä on suuri merkitys lukuisille kala- tai eliölajeille, alueen asukkaille ja koko ympäröivälle ekosysteemille.

Mätäjoen talkoissa kaikki halukkaat pääsevät kunnostamaan joen uomaa (Kuva: Olli Malmivaara - www​.ollimalmivaara​.com)

Kiinnostuitko vesistötalkoista ja toimimaan vesiemme hyväksi?

Ota yhteyttä etusivun painikkeen kautta ja jätä yhteystietosi Suomen vesistösäätiön vapaaehtoisrekisteriin!

Vesistötalkoita ja kunnostuksia järjestävät esim.

Tämän blogitekstin kirjoittaja Tomi Räsänen työskentelee Suomen vesistösäätiön viestinnässä ja vapaaehtoistyön koordinaattorina. Tomin koko esittelyyn pääset tästä