Vuoden 2022
Toimintakertomus
1. Yleistä
Suomen vesistösäätiö sr (Stiftelsen för Vattendrag i Finland, Finnish Freshwater Foundation, SVS) perustettiin joulukuussa 2019 ja se aloitti varsinaisen toimintansa 1.3.2020. Tilikauden 2022 aikana toiminnan tärkeimmät painopisteet olivat vesiasioiden yhteiskunnallisen näkyvyyden lisääminen, kansalaisten ja yhteisöjen osallistaminen vesiensuojeluun ja -kunnostukseen, suomalaisyritysten vesivastuun lisääminen sekä säätiön hanketoiminnan vakiinnuttaminen.
Vuonna 2022 Suomen vesistösäätiöllä alkoivat Koneen Säätiön rahoittama kolmivuotinen Vesi vanhin vanhin voitehista – mitä ihmettä? -hanke; Ympäristöministeriön rahoittama kaksivuotinen Pienvesi-HELMI-hanke sekä Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama kaksivuotinen Kuinka tulla vesivastuulliseksi yritykseksi 20230? -hanke. Kaksivuotinen R.Erik ja Bror Serlachiuksen säätiön kanssa yhteistyössä toteutettu Capeenpuron ennallistamishanke saatiin päätökseen vuoden lopussa.
Hankeyhteistyön lisäksi vuoden 2022 toimintaan kuului sisävesien tilaan parantamiseen liittyvää sidosryhmäyhteistyötä, yhteiskunnallista vaikuttamista, koulutusta ja viestintää. Lisäksi valmisteltiin yrityksille suunnattu kumppanuusohjelma Suomen sisävesien tilan parantamiseksi.
2. Säätiön tarkoitus
Suomen vesistösäätiö on voittoa tavoittelematon ja poliittisesti sitoutumaton toimija, joka edistää sisävesien suojelu-, kunnostus- ja hoitotyötä Suomessa ja kansainvälisesti. Toiminnan päämääränä on pysäyttää vesiekosysteemien monimuotoisuuskadon eteneminen, edistää vesien kestävää käyttöä, suojelua ja kunnostusta ja turvata vesiin liittyvä kulttuuriperintö siten, että puhtaat vetemme säilyvät myös tuleville sukupolville.
Toiminnan keskeisiä tavoitteita on:
1. Lisätä vesistöjen tilan parantamiseen ja ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksiin liittyvän tutkimustiedon saavutettavuutta, ymmärrettävyyttä ja käyttöä yhteiskunnassa.
2. Lisätä kansalaisten ja yhteisöjen osallistumista vesiensuojeluun ja -kunnostukseen jalkauttamalla tutkittua tietoa käytäntöön.
3. Luoda laaja-alaista yhteistyötä, innovatiivisia käytäntöjä, uusia rahoituslähteitä ja yritystoimintaa vesien tilan parantamisen tueksi.
3. Säätiön hallinto
Suomen vesistösäätiöllä on toimitusjohtaja (1.11.2022 alkaen), joka vastaa säätiön päivittäisestä toiminnasta. Toimitusjohtaja työskentelee läheisesti säätiön hallituksen kanssa. Hallitus kokoontui vuonna 2022 kolme kertaa. Hallituksen jäsenille ei maksettu palkkioita.
Toimitusjohtaja: Heli Heinonen
Hallitus: Auri Sarvilinna (puheenjohtaja), Liisa Hämäläinen (jäsen), Mikael Hed (jäsen)
Vuoden 2022 lopussa Suomen vesistösäätiön palveluksessa oli 4 henkilöä. Lisäksi säätiölle on vuoden aikana työskennellyt kaksi vapaaehtoista työntekijää. Säätiön henkilöstökulut olivat 152 975,41 euroa tilikauden aikana.
4. Toiminta tilikaudella
Suomen vesistösäätiö on vuoden 2022 aikana toiminut sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja edistänyt monipuolisesti tavoitteitaan Suomen sisävesien tilan parantamiseksi.
Hanketoiminta
Vuonna 2022 Suomen vesistösäätiöllä käynnistyi kolme hanketta ja saatiin päätöksen yksi hanke.
Vesi vanhin vanhin voitehista – mitä ihmettä? -hankkeessa suojellaan vesiin liittyvää sanallista kulttuuriperintöä ja pyritään palauttamaan tunne vesiensuojeluun yhdessä kulttuurintutkijoiden, luonnontieteiden emeritusprofessorien ja monikulttuuristen nuorten taiteilijoiden kanssa. Vuonna 2022 hankkeessa järjestettiin kaksi työpajaa, käynnistettiin kansalaistietokampanja vesiin liittyvän suullisen kulttuuriperinnön keräämiseksi ja osallistuttiin useisiin aiheeseen liittyviin keskusteluihin ja tapahtumiin. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat: Itä-Suomen yliopiston humanistinen osasto, Jyväskylän yliopiston Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa -tutkimusohjelman, kolmen luonnontieteen emeritusprofessorin ja suomalaisten muusikoiden ja kuvataiteilijoiden kanssa. Hanketta rahoittaa Koneen säätiö.
Pienvesi HELMI-hankkeessa ennallistetaan uhanalaisia pienvesiä eri puolella Suomea. Käytännön toimenpiteiden ohella kehitetään ennallistamisen ja sen seurannan menetelmiä, ja lisätään pienvesiin liittyvää tietoa ja osaamista viestinnän ja vertaisoppimisen kautta. Vuonna 2022 hankkeessa tehtiin ennallistamiskohteiden inventointia ja suunnittelua, aloitettiin opasmateriaalin laatiminen, verkostoiduttiin hanketoimijoiden kanssa sekä järjestettiin luento- ja maastokoulutus purokunnostuksista Rovaniemen maalaiskunnan Sinetässä. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat: Keski-Suomen vesi- ja ympäristö ry, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry, Pyhäjärvi-instituuttisäätiö ja Valonia. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen Helmi-elinympäristöohjelma. Rahoitukseen osallistuvat lisäksi Rapala VMC EcoChoice Program, UPM, Stora Enso, Rovaniemen kylien kehittämissäätiö, Simon kunta, Saarijärven kaupunki ja Suomen vesistösäätiö.
Kuinka tulla vesivastuulliseksi yritykseksi 2030? -hanke tarkastelee vesivastuun käsitettä ja selvittää, minkälaista apua suomalaisyritykset tarvitsevat vesivastuullisuuden lisäämiseksi. Hankkeessa kehitetään P&K-yrityksille suunnattu palvelukonsepti, jonka avulla mm. säätiöt ja yhdistykset voivat auttaa yrityksiä vesivastuutyössä. Hanke käynnistyi hankekumppaneiden ja tärkeimpien sidosryhmien syvähaastatteluilla elokuussa 2022. Hankkeessa järjestettiin vuonna 2022 kaksipäiväinen työpaja, jossa aloitettiin palvelukonseptin yhteiskehittäminen, jonka työstämistä jatkettiin useissa erillisissä tapaamisissa. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus osana Maa- ja metsätalousministeriön koordinoimaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
R.Erik ja Bror Serlachiuksen säätiön kanssa yhteistyössä toteutettu Capeenpuron luonnonmukaistamisen suunnitteluhanke saatiin päätökseen vuoden lopussa. Hankkeessa laadittiin kunnostussuunnitelma, jonka pohjalta kalanviljelylaitoksen yhteyteen rakennettu vedenottokanava muokataan erittäin uhanalaisen järvitaimenen elinympäristöksi alueen kulttuuriperintöä vaalien. Vuonna 2022 hankkeessa mm. toteutettiin laaja-alaista viestintää ja alueen toimijoiden verkostoitumisen edistämistä, viimeisteltiin luonnonmukaistamisssuunnitelma, suunniteltiin toimenpiteiden vaikutusten tutkimusta ja seurantaa ja aloitettiin yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa. Hanketta rahoittivat Keski-Suomen ELY-keskus ja R. Erik ja Bror Serlachiuksen säätiö.
Muu toiminta
Hankeyhteistyön lisäksi Suomen vesistösäätiön toimintaan vuonna 2022 kuului sisävesien tilaan parantamiseen liittyvää sidosryhmäyhteistyötä, yhteiskunnallista vaikuttamista, koulutusta ja viestintää.
Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen keskittyvän Suomen vesistösäätiön koordinoiman Vesistöpaneelin toiminta jatkui vuonna 2022. Paneeli kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa, panelisteille järjestettiin kolme keskustelutilaisuutta vesien tilaan liittyvistä teemoista ja tehtiin yksi kysely hajakuormitukseen liittyen. Kyselyn perusteella laadittiin yhteinen kannanotto ja lehdistötiedote kesäkuussa. Vesistöpaneelin ensimmäinen toimikausi päättyi vuoden 2022 lopussa.
Osana Suomen vesistösäätiön sidosryhmäyhteistyötä, viestintää ja yhteiskunnallista vaikuttamista pidettiin puheenvuoroja ja koulutuksia vesistöjen tilan parantamisesta eri tapahtumissa. Lisäksi viestittiin aktiivisesti vesiin ja vesiensuojeluun liittyen sosiaalisessa mediassa, annettiin haastatteluja, ja julkaistiin artikkeleita ja mielipidekirjoituksia lehdissä. Osana yhteiskunnallista vaikuttamista tehtiin yhteistyötä mm. järjestämällä kaksitasouomiin liittyvä seminaarin ja maastoekskursio toukokuussa John Nurmisen säätiön kanssa ja kuntapäättäjille suunnattu keskustelutilaisuus Ympäristötiedon Foorumin kanssa huhtikuussa.
Alkuvuodesta 2022 aloitettiin yhteistyö Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY keskusten kanssa antamalla asiantuntija-apua rannikkovesien tilan parantamiseen tähtäävän verkoston viestinnässä ja www-sivusisältöjen suunnittelussa. Vastaavasti aloitettiin asiantuntijayhteistyön Jyväskylän yliopiston WISDOMin Polku 2.0 -hankkeen kanssa ja järjestettiin ohjattu maastoretki Capeenpurolle syyskuussa ja verkkokoulutus lokakuussa.
Suomen vesistösäätiö teki vuonna 2022 laajaa yhteistyötä sekä kotimaisten että kansainvälisten vesialan toimijoiden kanssa. Keskeinen tapahtuma oli Keski-Suomen vesistöpäivä, joka järjestettiin toukokuussa yhteistyössä Keski-Suomen vesi- ja ympäristö ry:n ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa. Lisäksi Suomen vesistösäätiö osallistui lukuisiin kotimaisiin vesialan seminaareihin ja tapahtumiin. Merkittäviä yhteistyökumppaneita vuonna 2022 olivat edellä mainittujen lisäksi mm. Jyväskylän - ja Itä-Suomen ja Aalto -yliopistot, Finnish Water Forum, Image Wear Oy, Rapala VMC sekä Päijänne biosfääriksi -hanke. Aktiivista yhteistyötä on jatkettu lisäksi mm. ELY-keskusten, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristön, Pyhäjärvi-instituutin, Valonian ja SYKEn kanssa. Yrityksille suunnattu säätiön kumppanuusohjelma rakennettiin valmiiksi vuoden 2022 aikana ja sen toteuttaminen alkoi vuoden 2023 alussa.
Suomen vesistösäätiö toimii edelleen eurooppalaiseen jokikunnostusverkostoon (European Centre for River Restoration, ECRR) jäsenenä ja tekee tiivistä yhteistyötä Maailman vaelluskalasäätiön (World Fish Migration Foundation) kanssa sekä eurooppalaisen Dam Removal -verkoston kanssa. Säätiö osallistuu Vesistökunnostusverkoston ohjausryhmän, Helmi-ohjelman valtakunnallisen pienvesien koordinaatioryhmän ja Horizon2020 -ohjelman rahoittaman, euroopanlaajuisen DRYVER- hankkeen asiantuntijaryhmän työskentelyyn. Liisa Hämäläinen osallistui DRYVER-hankkeen konferenssiin Ranskan Lyonissa kesäkuussa 2022.
5. Säätiön toiminnan kehitys
Suomen vesistösäätiön toiminta seuraa pääpiirteittäin vuosille 2020–2025 laadittua pitkän aikavälin toimintasuunnitelmaa, jota päivitetään säännöllisesti. Säätiön keskeisiä toiminta-alueita ovat vesistöjen kunnostus ja vesivastuullisuuteen liittyvien palvelujen tuottaminen sekä vesien tilan parantamiseen liittyvä sidosryhmäyhteistyö, viestintä, koulutus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Säätiön toiminta pohjautuu tutkittuun tietoon, joka tehdään kaikille ymmärrettäväksi. Säätiön keskeinen toimintamuoto on kotimainen hankeyhteistyö, jonka kautta eri sidosryhmät voivat osallistua säätiön toimintaan ja olla osaltaan rakentamassa sektorirajat ylittävää vesiensuojelutoimintaa.
Vuosien 2023–2024 toiminnan painopisteet ja keskeiset toimenpiteet:
1. Vesistöjen kunnostuksen ja suojelun lisääminen
- Pienvesi-Helmi hankkeen valmistuminen marraskuussa 2023 ja hankkeen tuloksista viestiminen
2. Kansalaisten innostaminen vesiensuojelutyön
- Vesi vanhin voitehista – Mitä ihmettä? -hankkeen eteneminen hankesuunnitelman mukaisesti
- Viestintä, koulutus, ympäristökasvatus
3. Yritysten vesivastuullisuuden lisääminen
- Säätiön kumppanuusohjelman käynnistäminen
- Kuinka tulla vesivastuulliseksi yritykseksi 2030? -hankkeen eteneminen hankesuunnitelman mukaisesti
4. Muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen vesien tilaan liittyen
- Vesistöpaneelin toiminnan uudistaminen ja rahoituksen varmistaminen paneelille
- Tapaamiset ympäristövaikuttajien, päättäjien ja medioiden kanssa
- Lausunnot ja mielipidekirjoitukset
- Blogit ja muut julkaisut