Eduskuntavaalit 2023
Suomen sisävesien tila heikkenee.
Vesistömme eivät voi hyvin. Maassamme on tuhansia rehevöityneitä järviä, suoristettuja ja padottuja jokia ja tuhottuja pienvesiä. Vesistöt tummuvat ja sinileväkukinnot ovat yleistyneet jopa karuilla selkävesillä. Globaali monimuotoisuuskato ja ilmastonmuutos ovat aitoja uhkia myös Suomen sisävesille, joiden luontotyypeistä ja lajistosta paikoin jopa puolet on uhanalaisia.
Kolme keskeisintä tavoitetta Suomen sisävesien tilan parantamiseksi:
Parannetaan vesistöjen suojelun ja kunnostuksen edellytyksiä
- Panostetaan rehevöityneiden järvien kunnostuksissa erityisesti valuma-alueilta tulevan kuormituksen vähentämiseen.
- Palautetaan jokiin pysyvät virtaamat, tehdään virtavedet esteettömiksi ja jatketaan niiden kalataloudellista kunnostamista.
- Päivitetään vesilakia vesivoimaloiden kalatalousvelvoitteiden osalta.
- Tuetaan vesialueiden osakaskuntien yhdistämistoimituksia.
- Lisätään vesilain nojalla suojeltuihin luontotyyppeihin luonnontilaiset kalkkilammet, lähteiköt ja purot.
Lisätään vesistöjen tilan parantamiseen liittyvää tietoa ja osaamista
- Lisätään yleistä tietoisuutta sisävesien tilasta ja vesien suojelun merkityksestä (YM).
- Lisätään alan ammattikunnan koulutusta.
- Suunnataan tutkimuslaitoksille varoja kunnostusten vaikutusten tutkimukseen ja tuloksista viestimiseen.
- Lisätään kunnostusyrittäjien osaamista hankkeiden suunnittelun ja käytännön toteuttamiseksi.
- Lisätään ELY-keskusten osaamista ja henkilöstöä.
Lisätään vesien kunnostukseen suunnattua rahoitusta ja parannetaan rahoituksen vaikuttavuutta
- Käynnissä olevien rahoitusohjelmien (Vesiensuojelun tehostamisohjelma, NOUSU, HELMI) jatkaminen.
- Laajojen, valtakunnallisten ja valuma-aluelähtöisten hankkeiden mahdollistaminen.
- Vaadittavan omarahoitusosuuden pienentäminen maksimissaan 10% hankkeen kokonaiskustannuksista.
- Tehostetaan paikallisten vesiensuojeluyhdistysten tukemista.
Miten tavoitteisiin päästään?
Suomen sisävesien tilan parantamiseksi on tärkeää, että vesiensuojelun tehostamisohjelman ja HELMI-ympäristöohjelman (YM) sekä NOUSU-ohjelman (MMM) rahoituksia jatketaan myös seuraavalla hallituskaudella. Toimenpiteiden vaikuttavuutta lisää valtion rahoituksen suuntaaminen erityisesti laajoihin, valuma-aluetason hankkeisiin ja rahoitusohjelmiin vaadittavan omarahoitusosuuden pienentäminen (YM). Hankkeiden toteutusta ei tule rajata hallinnollisesti esim. tiettyjen ELY-keskusten alueelle. Lisäksi maa- ja metsätalouden tukijärjestelmiä tulee hyödyntää nykyistä tehokkaammin myös vesiensuojelun tarpeisiin.
Vesistöjen kunnostuksen ja ennallistamisen pullonkaulana on tällä hetkellä osaamisen puute. Sitä helpottamaan tulee lisätä alan ammattikunnan koulutusta (OKM), suunnata varoja tutkimuslaitoksille kunnostusten vaikutusten tutkimukseen ja tuloksista viestimiseen (YM, MMM), sekä lisätä kunnostustoimijoiden osaamista hankkeiden suunnittelun ja käytännön toteuttamiseksi (YM, MMM). Myös ELY-keskusten osaamista ja henkilöstöä tulee lisätä (TEM). Osaamista tarvitsevat lisäksi lukuisat vapaaehtoiset paikalliset vesiensuojeluyhdistykset, joiden toimintaa on myös resursoitava nykyistä tehokkaammin (YM).
Suomen vesistösäätiön esitys hallitusohjelmakirjaukseksi 2023
Valuma-alueiden, järvien, jokien ja pienvesien ennallistamista ja suojelua lisätään. Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, Helmi-elinympäristöohjelmaa ja Nousu-ohjelmaa jatketaan ja ne mahdollistavat laajojen, valtakunnallisten hankkeiden toteuttamisen. Rahoitusohjelmien omarahoitusosuutta pienennetään niin, että vaadittavan omarahoituksen määrä on maksimissaan 10 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Vesistöjen kunnostukseen liittyvää koulutusta, osaamista ja tutkimusta lisätään. Tuetaan nykyistä tehokkaammin paikallisten vesiensuojeluyhdistysten toimintaa.
Eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 2.4. ja ennakkoäänestys Suomessa järjestetään 22.–28.3.