Vesistöpaneeli_Logo-01

tulokset

Ilmastonmuutos vaikuttaa vesiin - tutkimusta tarvitaan lisää

Vesistöpaneelin kolmannen kyselyn tavoitteena oli kartoittaa panelistien näkemyksiä sinilevistä ja sisävesiin kohdistuvasta tutkimuksesta. Kyselyyn vastasi 29 panelistia.

kysymys 1

Kuinka merkittävänä ongelmana näet sisävesien sinilevien massaesiintymät?

Kuva 1.

Kysymykseen vastasi 29 panelistia, joista 86 % koki sinilevien massaesiintymät merkittäväksi tai erittäin merkittäväksi ongelmaksi vesistön virkistyskäytölle. Vastaajista 79 % piti sinilevien massasiintymiä merkittävänä tai erittäin merkittävänä ongelmana rantakiinteistöjen arvolle ja 80 % merkittävänä tai kohtalaisena haittana vesistöjen ekologialle (kuva 1). Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin, että sinilevät ovat vesistöjemme tärkeä eliöryhmä ja sinileviä tavataan jossain määrin kaikissa järvissämme.

kysymys 2

Mitkä ovat arviosi mukaan syitä siihen, että sinileväkukinnat ovat nousseet aiempaa suuremmaksi huolenaiheeksi vähäravinteisilla selkävesillä (esim. Saimaan Puruvesi)?

Sinilevien massaesiintymät ovat tyypillinen runsasravinteisten vesistöjen ilmiö. Viime vuosina ranta-​asukkaat ja vesistöjen käyttäjät ovat huolestuneet sinilevästä myös vähäravinteisilla selkävesialueilla, kuten esim. Saimaan Puruvedellä, jossa sinileväseurantaa tehdään paikallisen yhdistyksen toimesta. Panelisteja pyydettiin arvioimaan ilmiön taustalla olevia syitä.


Kysymykseen vastasi 26 panelistia. Vajaa puolet (11) arvioi syynä vähäravinteisten selkävesien lisääntyneisiin sinilevähavaintoihin olevan ilmastonmuutoksen välittömät ja välilliset vaikutukset. Vastauksissa tuotiin esiin ilmastonmuutoksen mahdollisesti lisäävän ulkoista ravinnekuormitusta valuma-​alueiden hydrologisten muutosten sekä sääilmiöiden äärevöitymisen myötä. Ilmastonmuutoksen arvioitiin myös vaikuttavan järvien ravintoverkkoon veden lämpötilamuutosten seurauksena.


”Lämpötila on kiihdyttänyt levien kasvua, jota ruokkii sedimenttien varastot (aiemmat päästöt). Leutojen talvien aiheuttamat vedennousut /​ tulvat ravinteikkaille maille lisäävät ravinnekuormitusta
 vesiensuojelutoimista  huolimatta.”


Osa vastaajista arvioi syyksi metsätalouden, kuten avohakkuiden ja kunnossapito-​ojitusten, vaikutukset. Lisäksi nostettiin esiin yleisen tietoisuuden lisääntymisen ja sinileväuutisoinnin vaikutukset havaintojen kasvaneeseen määrään.

kysymys 3

Minkä neuvon antaisit sinileväongelmien kanssa kamppailevalle järven ranta-asukkaalle?

Kysely tuotti 25 ranta-​asukkaille suunnattua neuvoa sinileväongelmien ratkaisemiseksi. Vastauksissa korostuu valuma-​alueen ravinnekuormituksen vähentämisen merkitys ja tarve pitkäjänteiseen toimintaan.

  • “Järven kunnostaminen kannattaa, mutta se vaatii aikaa ja panostusta. Ulkoisen kuormituksen vähentäminen on kunnostuksen keskiössä.”

     

Moni vastaajista kehottaa tarkkailemaan järveä ja liittymään järven suojelu- tai hoitoyhdistykseen. Tärkeää on myös varmistaa, ettei aiheuta omilla toimillaan haittaa järvelle.

  • “Huolehdi omalta osaltasi siitä, ettei vesistöön pääse ylimääräisiä ravinteita (esim. maankäyttö ja talousjätevesien käsittely kiinteistöllä).”
  • “Hanki tietoa ja tarkkaile järveä.”
  • “Mieti ensisijaisesti, mitä itse voit tehdä jotain kuormituksen vähentämiseksi ja toissijaisesti, mitä toimenpiteitä tarvittaisiin muilta.”
  • “Järjestäydy muiden ranta-​asukkaiden kanssa ja pyri käynnistämään järven hoitoprojekti.”
  • “Tarkkaile järven eri osia, onko ongelma laajempi vai paikallinen? Onko muita merkkejä rehevöitymisestä? Mitä järven ympärillä on tapahtunut ja tapahtuu, onko jotain muutoksia tehty maankäytössä (maa- ja metsätalous, turvetuotanto).”
  • “Nosta asia keskusteluun ja etsi kumppaneita.”
  • “Olkaa yhteydessä kuntaan ja poliitikoihin, käyttäkää joukkovoimaa. Tehkää rakentavia ehdotuksia, ei syyllisten etsimistä.”
  • “Ole kärsivällinen 🙂 - nopeita ratkaisuja ei ole.”
  • Tärkeimmät älä-​ohjeet: lapset ja eläimet pois vedestä, jossa on runsas sinileväfilmi. Älä käytä saunavetenä, koska levämyrkyt eivät häviä kuumuudessa vaan joutuvat saunojan hengitykseen ja iholle.”

kysymys 4

Miten tärkeänä näet sisävesiin liittyvän tutkimuksen ja seurannan ilmastonmuutokseen varautumisen kannalta?

Kuva 2.

 

Kysymykseen vastasi 29 panelistia, joista 83 % arvioi tutkimuksen ja seurannan erittäin tärkeäksi tai tärkeäksi. Yksikään vastaaja ei pitänyt asiaa merkityksettömänä (kuva 2).

Vastaajia pyydettiin lisäksi nimeämään tärkeimpiä aihepiirejä, joihin vesistöihin liittyvää tutkimusta tulisi seuraavan viiden vuoden aikana kohdentaa. Kysymykseen vastasi 26 panelistia.

Vastauksissa korostui tarve nykyistä laajemmalle tutkimukselle liittyen hajakuormituksen syntymekanismeihin ja vähentämisen menetelmiin. Tutkimuksen kohdentaminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä valuma-​alueilla että itse järviekosysteemissä nähtiin tärkeäksi.

”Vesienhallintaan ja valuma-​aluetason toimenpiteiden parempaan kohdentamiseen tulisi panostaa entistä enemmän, jotta tiedottamisessa olisi käytettävissä ajantasaista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa. Mitä selkeämpää ja kansantajuisempaa tiedottamista saadaan aikaiseksi, sitä paremmat mahdollisuudet on saada aikaan poliittisia päätöksiä rahoituksen kohdentamiseksi tutkimukseen ja toimenpiteisiin sekä kansalaisten yleinen hyväksyntä tarpeellisille toimenpiteille.”

Vastauksissa tuotiin esiin pitkien aikasarjojen ja kokonaisuuksien tutkimisen tärkeys. Useissa vastauksissa painotettiin sinileväkysymysten lisäksi tarvetta tutkia vesien tummumisen syitä. Kunnostusmenetelmien vaikutuksia tulisi seurata ja tutkia nykyistä enemmän. Yksittäisissä vastauksissa nostettiin lisäksi esiin tutkimustarpeet liittyen mm. sedimenttien kuormitusmekanismien tunnistamiseen, vesiensuojelurakenteiden (kaksitasouomat, kosteikot jne.) toimivuuteen, ihmisten viihtyvyyteen ja vesistöjen taloudellisiin arvoihin, ruokomassan hyötykäyttöön sekä vaelluskalojen tilan parantamiseen.