Vesistöpaneeli: Suomen pienvesien tila on huono

Tiedote 10.12.2020, Suomen vesistösäätiö

 

Suomen pienvedet ovat osittain jopa hälyttävän huonossa kunnossa, ja valuma-​alueelta tuleva kuormitus heikentää edelleen Suomen sisävesien tilaa. Näin toteavat uuden Vesistöpaneelin 36 asiantuntijajäsentä. Vesistöpaneelin on koonnut yhteen maaliskuussa 2020 perustettu Suomen vesistösäätiö, joka keskittyy suomalaisen sisävesiluonnon tilan parantamiseen ja vesiin liittyvän kulttuuriperinnön säilyttämiseen.

 


Valtaosa Vesistöpaneelin jäsenistä on sitä mieltä, että sisävesiemme ekologinen tila on pysynyt ennallaan viimeisten viiden vuoden aikana. Parhaassa kunnossa ovat järvet, joiden tilaa Vesistöpaneelin asiantuntijat kuvaavat kohtalaiseksi tai hyväksi. Jokien tilanne nähdään sen sijaan huonona tai kohtalaisena, ja erityisen synkän arvion panelistit antavat pienvesien – purojen, norojen, lähteiden ja lampien – ekologiselle tilalle. Merkittävin sisävesien ongelma on asiantuntijoiden mukaan valuma-​alueilta tuleva kuormitus.


Tiedot ovat ensimmäisestä Vesistöpaneelille tehdystä kyselystä. Paneeli koostuu 43 vesi- ja ympäristöalan asiantuntijasta, joista ensimmäiseen kyselyyn vastasi 36. Vesistöpaneeli on vastikään perustettu yhteistyöryhmä, joka kokoaa ja välittää tietoa päätöksenteon tueksi ja lisää vesiasioiden näkyvyyttä yhteiskunnassa. Panelistit on kutsunut koolle maaliskuussa toimintansa aloittanut Suomen vesistösäätiö, jonka päämääränä on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja monimuotoisuutta siten, että puhtaat vetemme säilyvät myös tuleville sukupolville.


”Suomessa on monella mittarilla mitattuna maailman runsaimmat ja puhtaimmat vesivarat ja vesien suojelemiseksi on tehty hienoa työtä. Hyvinvoivat vedet eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan luonnon monimuotoisuus on vähentynyt voimakkaasti ihmisen toiminnan seurauksena myös Suomessa. Perinteisten ongelmien, kuten ravinnekuormituksen aiheuttaman rehevöitymisen, rinnalle ovat nousemassa ilmastonmuutoksen osin arvaamattomat vaikutukset”, Suomen vesistösäätiön toiminnanjohtaja Liisa Hämäläinen kertoo.


”Eri alueilla ja erilaisissa vesistöissä tarvitaan erilaisia ratkaisuja ongelmiin. Toimivat ratkaisut perustuvat oikeaan tilannekuvaan ja sen perusteella valittuihin toimenpiteisiin. Tuloksia saadaan, kun useat toimijat tekevät yhteistyötä ja tuovat omat vahvuutensa ja asiantuntemuksensa peliin mukaan. Juuri siksi kokosimme yhteen myös Vesistöpaneelin.” Liisa Hämäläinen kertoo.


Puruveden tilan heikentyminen kuvastaa tarvetta sisävesien esiin nostamiselle

 

Saimaan Puruvesi on ollut kautta historian kuuluisa poikkeuksellisen puhdas- ja kirkasvetisenä isona järvenä, mutta todellisuudessa sen tila heikkenee.


”Puruveden tilan heikentyminen näkyy etenkin lahtialueilla, missä vesikasvillisuus on lisääntynyt voimakkaasti. Vielä 1950-​luvulla kovapohjaisina olleille alueille on nyt kertynyt sedimenttiä jopa 2–3 metriä. Näkösyvyys on lahtialueilla huonontunut ja kymmenessä vuodessa sinilevästä on tullut jokakesäinen riesa”, Pro Puruvesi ry:n puheenjohtaja Reijo Jantunen kertoo.


Jantusen mukaan valuma-​alueilta tulleet ja edelleen tulevat ravinteet ja kiintoaine ovat suurin syy myös Puruveden tilan huononemiseen. Suurin yksittäinen syy on soiden ojitus.


”Valuma-​alueilta tulevien ravinteiden ja kiintoaineen määrä on saatava vähenemään. Särkikalakantojen kasvu on pysäytettävä, jotta kalaston rakenne voisi palautua vähitellen aiempaan tilaan. Tarvitsemme myös tutkimusta siitä, miksi myös vähäravinteisilla selkävesillä on enenevissä määrin sinilevää. Kun Puruveden kaltaisen järven tila on heikentynyt, on helppo päätellä, mikä on lähtökohdiltaan heikommassa kunnossa olevien järvien tila keskimäärin”, Reijo Jantunen sanoo.


”Vesistöistä huolehtiminen on yhteinen asia, koskettaahan sisävesien tila niin mökkiläisiä, maanomistajia kuin metsätaloustoimijoitakin. Kansalaiset ovat halukkaita osallistumaan vesistöjen hoitoon ja kunnostukseen, ja työn tueksi tarvitaan nykyistä enemmän tietoa, ohjeita ja menetelmiä. Meidän roolimme on toimia linkkinä tiedeyhteisön, yhteiskunnan ja kansalaisten välillä sekä lisätä tietoisuutta vesistöjen tilasta ja ongelmien ratkaisukeinoista”, Suomen vesistösäätiön Liisa Hämäläinen sanoo.


Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Liisa Hämäläinen, Suomen vesistösäätiö sr.,
044 537 3398, liisa.​hamalainen@​vesistosaatio.​fi

Puheenjohtaja Reijo Jantunen, Pro Puruvesi ry,
0505937787, reijo.​jantunen@​gmail.​com

Lista panelisteista Suomen Vesistösäätiön sivuilla: www​.vesistosaatio​.fi/​v​e​s​i​s​t​o​p​a​n​e​eli