Hajakuormitus vaikutuksineen on vesistöjemme suurin ongelma, jota ilmastonmuutos vain pahentaa, sanovat Vesistöpaneelin jäsenet. Hajakuormituksen vähentämisestä on tuotettu runsaasti tietoa ja toimintamalleja, mutta tuloksia ei ole saatu vietyä laajasti käytäntöön.
HAJAKUORMITUS tarkoittaa vesistökuormitusta, joka on lähtöisin useista pienistä päästölähteistä, joita ei voida määrittää tarkasti. Se aiheuttaa sisävesissä mittavia muutoksia, joista näkyvimpiä ovat rehevöityminen, samentuminen ja veden tummuminen. Muutokset vaikuttavat paitsi vedenlaatuun, myös vesistöjen eliölajistoon.
Vesistöpanelistien näkemyksiä hajakuormituksesta kartoitettiin kyselyllä. Vastausten mukaan ensisijaista on saada ravinteet pysymään pelloissa ja metsissä ja kuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet suunnitella toisiaan täydentäviksi. Lounais-Suomen ja Pohjanmaan sika- ja siipikarja ja turkistuotantoalueiden ylijäämälantaan liittyvä ongelma vaatii ratkaisuja.
”Maankäytön intensiteettiä vähentäviä ja vesiensuojelua tehostavia toimenpiteitä tulee tehdä laajasti ja monipuolisesti vesistöjä ympäröivillä valuma-alueilla. Meidän tulisi myös kiinnittää metsätalouden vesistövaikutuksiin entistä enemmän huomiota. Koko maan mittakaavassa metsätalouden vesistövaikutukset ovat uusien tulosten mukaan suuria”, Vesistöpaneelin puheenjohtaja, professori Timo Huttula sanoo.
Hankeviidakosta tositoimiin
Panelistien mukaan hajakuormituksen vähentämisestä puuttuu rahoituksen pitkäjänteisyys. Siksi sinänsä runsaslukuisten toimenpiteiden vaikutukset vesistöihin jäävät usein paikallisiksi, vaikka valtion rahoitusta on suunnattu viime vuosina aiempaa enemmän vesien tilan parantamiseen kohdistuviin hankkeisiin. Niissä on tuotettu runsaasti tietoa ja toimintamalleja, mutta tuloksia ei ole saatu vietyä laajasti käytäntöön. Hankepohjaisesta ja sirpaloituneesta lähestymistavasta pitää päästä pitkäjänteisempään ja strategisempaan lähestymistapaan.
––– ”Käytössä olevalla rahalla maksimaalista vaikuttavuutta”
Useissa vastauksissa ehdotettiin valtion rahoituksen muuttamista siten, että jatkossa
rahoitus kohdentuisi yksittäisten toimenpiteiden sijaan isoihin valuma-aluekohtaisiin ja pitkäkestoisiin hankkeisiin. Valtion budjettirahoitusta voitaisiin suunnata myös suoraan tiettyjen alueiden hajakuormituksen vähentämiseksi.
Tieto ja kokemukset kiertoon
Olemassa oleva tieto ja toimintamallit vaativat käytännön jalkauttamista. Nykyinen tieto tavoittaa panelistien näkemyksen mukaan huonosti etenkin kansalaiset, päättäjät ja poliitikot. Tieto ja saadut kokemukset tulisi koota yhteen ja viedä käytäntöön eri toimijoille
yhteisen koulutuksen, tiedottamisen ja laaja-alaisen ja ymmärrettävän viestinnän avulla.
––– ”Ongelmana ei ole tiedon määrä tai laatu vaan sen perille meno ja toisaalta taloudellisesti,
ekologisesti ja sosiaalisesti käyttökelpoisten menetelmien jalkautus.”
Panelistit peräänkuuluttavat seurantaa ja tutkimusta, jotta eri toimenpiteiden
vaikuttavuudesta saataisiin tietoa ilmaston lämpeneminen huomioon ottaen. Käytössä
olevien vesiensuojeluratkaisujen vaikutuksista tarvitaan pitkän aikavälin seurantatietoa.
Esimeriksi kosteikot, lietekuopat ja kapeat suojavyöhykkeet eivät aina toimi halutulla tavalla, vaan niiden on arvioitu muodostuvan toisinaan jopa päästölähteiksi. Tietoa paikallisista vaikutuksista tarvitaan myös tukemaan motivaatiota toimenpiteiden toteuttamiseen.
Osa kyselyn vastaajista painotti, että vesistöjä pilaavia toimia tulisi rajoittaa lainsäädäntöä ja tukipolitiikkaa muuttamalla ja haitallinen toiminta valuma-alueilla kieltää nykyistä
tiukemmin.
––– ”Toimenpiteet jäävät liian vaimeiksi. Lumettomat/roudattomat talvet tekevät sen, että hajakuormitus lisääntyy ja sitä myöten myös toimia on vahvistettava, jotta on vaikutusta. Vapaaehtoisuus ei tuo riittävää vaikutusta, tarvitaan myös sitovia säädöksiä.”
Ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävään hajakuormitusta. Vaikutuksia ei voida täysin
ennustaa, mutta niitä voidaan ennakoida.
Mikä vesistöpaneeli?
Vesistöpaneeli on 42 vesi- ja ympäristöalan asiantuntijan yhteistyöryhmä, joka kokoaa ja välittää tietoa päätöksenteon tueksi ja lisää vesiasioiden näkyvyyttä yhteiskunnassa. Vesistöpaneelin näkemyksiä hajakuormituksesta kartoitettiin kyselyllä, johon vastasi 24 panelistia. Vesistöpaneelin on kutsunut koolle Suomen vesistösäätiö, jonka päämääränä on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja monimuotoisuutta siten, että puhtaat vetemme säilyvät myös tuleville sukupolville.
Lisätietoja
Timo Huttula
Suomen vesistösäätiö
etunimi.sukunimi@vesistosaatio.fi
Liisa Hämäläinen
Suomen vesistösäätiö
etunimi.sukunimi@vesistosaatio.fi
p. 044 537 3398