Vedet pinnalla - tästä puhutaan viikolla 44

  • Etelä-​Karjalan virkistysaluesäätiölle vuoden vesistökunnostaja -palkinto

Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon sai Hanna Ollikainen ja Etelä-​Karjalan virkistysaluesäätiö Hiitolanjoen ennallistamisen ja äärimmäisen uhanalaisen Laatokan lohen eteen tehdystä pitkäjänteisestä työstä. Suomen ja Venäjän välisen rajajoen, Hiitolanjoen, kolme patoa puretaan ja ennallistetaan vuoteen 2023 mennessä. Palkinto jaettiin Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarissa 28.10.2020.

Alkuperäinen uutinen tästä

  • LUKE: Poimintahakkuilla voidaan säädellä suometsän vedenpintaa

Suometsien hoidossa on tutkittu puuston määrän vaikutuksia suometsän vedenpintaan. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voi olla ratkaisu suometsien hoidon moniin ongelmiin. Suon vedenpinnan säätelyllä voidaan välttää kunnostusojituksia ja pienentää soiden vesistö- ja ilmastopäästöjä.

Alkuperäinen uutinen tästä

  • WWF: EU:n ympäristöjärjestöt vaativat julkisen tuen poistamista uusilta vesivoimaloilta - Euroopassa eniten jokia katkovia esteitä koko maailmassa

Yli 150 eurooppalaista luonto- ja ympäristöjärjestöä vetoaa EU:hun julkisen tuen poistamiseksi uusilta vesivoimaloilta. Eurooppaan on suunnitteilla tai jo rakenteilla 5 500 uutta vesivoimalaa. Monissa vesivoimaloissa ei ole otettu huomioon vaelluskalojen elinmahdollisuuksia.  Vaelluskalapopulaatiot ovat pienentyneet Euroopassa keskimäärin 93 prosenttia vuodesta 1970. 

Alkuperäinen uutinen tästä

  • Maailman vaelluskalapäivää juhlittiin 24.10.

Kansainvälistä Maailman vaelluskalapäivää vietettiin lauantaina 24.10. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta vapaana virtaavien jokien ja vaelluskalojen tärkeydestä järjestämällä aihetta käsitteleviä tapahtumia ympäri maailmaa. Suomessa tapahtumia järjestettiin muun muassa Espoon Gumbölenjoella, Oulujoella ja Vantaanjoella. Päivän aikana pidettiin myös Eurofishion-​laulukilpailu. Suomen edustuskappale Oulun Hupisaarten taimenesta sijoittui toiseksi.

Lue lisää osoitteessa: www​.worldfishmigrationday​.com

Viikon vesistö

Tämän viikon vesistöksi valikoituu sanomattakin Etelä-​Karjalassa sijaitseva Hiitolanjoki, joka laskee Simpeleen Rautjärveltä Karjalan tasavallan kautta Laatokkaan. 

Hiitolanjoen tilannetta  on käsitelty jo 1970-​luvulta lähtien  Suomen ja Venäjän välisessä rajavesistökomissiossa. Paikallisia ja erittäin tärkeitä  Hiitolanjoen asioiden edistäjiä ovat olleet Etelä-​Karjalan virkistyssaluesäätiö ja Hiitolanjoki-​yhdistys

Hiitolanjoki on ainoa joki Suomessa, jossa esiintyy täysin luonnonvarainen järvilohikanta, Laatokan lohi. Kaloille on tiedossa hyviä uutisia, sillä Hiitolanjoen Suomen puoleiset vesivoimatuotantoon valjastetut kosket tullaan ennallistamaan poistamalla vaelluskalojen nousuesteet Ritakoskesta, Lahnasenkoskesta sekä Kangaskoskesta.

Lue lisää osoitteessa: www​.hiitolanjoki​.fi

Suomen vesistösäätiön laatimiin viikottaisiin vesistöuutisiin on poimittu ajankohtaisia uutisia vesialalta. Uutisten pääpainopiste ja teemat ovat vesistökunnostus, vesiensuojelu, valuma-​alueiden käyttö, ilmastonmuutos ja uhanalaiset lajit.