Jokainen meistä tietää, kuinka hyvältä maistuu lasillinen raikasta ja puhdasta vettä. Näin on etenkin kuumalla ilmalla ja kovan uurastuksen jälkeen. Ironista kyllä, puhdas vesi on lähes hajutonta ja mautonta. Meille suomalaisille puhdas vesi on nykyään itsestäänselvyys, ehkä jopa liiallisessa määrin. On totuttu siihen, että vettä tulee hanasta ja sitä on riittävästi, olipa vuosi tai vuodenaika mikä tahansa. Sama tilanne ei ole kuitenkaan kaikkialla ja kaikilla ihmisillä.
Elämän symboli
Vedestä ja varsinkin hyvälaatuisesta makeasta vedestä on huutava pula suuressa osassa maapalloa. Vain prosentti maapallon makeasta vedestä on ihmiskunnan kannalta helposti hyödynnettävissä. Kaiken lisäksi makea vesi on jakautunut alueellisesti hyvin epätasaisesti. Valtamerissä vettä toki riittää, sillä niissä on kaikesta maapallon vedestä yli 97 prosenttia. Merivesi on kuitenkin suolaista ja sellaisenaan juotavaksi kelpaamatonta.
Järvien, jokien ja ilmakehän mitättömän pieni vajaan puolen prosenttiyksikön osuus ylläpitää mantereiden biologista monimuotoisuutta. Maapallon elonkehä on täysin riippuvainen vedestä, sillä vesi on kaiken elämän elinehto. Mekin koostumme suurelta osin vedestä. Aikuisessa ihmisessä veden osuus painosta on 40–70 prosenttia, naisissa hieman vähemmän kuin miehissä. Vastasyntyneen ihmislapsen painosta veden osuus on jopa 70-85 prosenttia.
Veden monet kasvot
Vesi on monella tavalla erikoinen kemiallinen yhdiste. Sen fysikaaliset ominaisuudet yhdessä haihtumisen aiheuttaman imun ja juuripaineen kanssa mahdollistavat veden kuljetuksen esimerkiksi puiden latvukseen jopa yli sadan metrin korkeuteen. Veden korkea höyrystymislämpö, jonka kääntöpuolena on haihtumisen aiheuttama pinnan voimakas jäähtyminen, on puolestaan tärkeä ominaisuus kasvien ja eläinten lämmönsäätelyn kannalta.
Tuulisen sään aiheuttama haihtuminen ja samanaikainen kylmän tunne iholla on tuttu ilmiö meille jokaiselle. Matalat järvemme eivät puolestaan jäädy pohjaan saakka, koska vesi on raskainta +4 asteen lämpötilassa. Tämän takia neliasteinen vesi vajoaa syksyllä syvemmälle, ja kevyempi sekä kylmempi vesi jää järven pintaan.
Lämpötilan laskiessa nollan alapuolelle pintavesi alkaa vähitellen jäätyä, jolloin veden olomuoto muuttuu kiinteäksi. Vesi onkin ainoa yhdiste, joka Maan luonnollisessa ympäristössä voi esiintyä kolmessa eri olomuodossa; nesteenä, kaasuna eli vesihöyrynä ja kiinteänä jäänä.
Vesikriisistä eniten maksaa heikko-osainen
Vesipula näyttäytyy tänä päivänä monella tapaa: huonosta ja riittämättömästä makean veden määrästä johtuvina sairauksina, ihmisryhmien ja valtioiden välisinä ristiriitoina, jopa sotina – aavikoitumisena, ilmaston muuttumisena, mineraalipitoisen pohjaveden käytön aiheuttamana maaperän suolaantumisena mantereiden kuivilla maanviljelysalueilla, ihmisten ja eläinten nälänhätänä. Yhtä lailla liiallinen veden määrä rankkasateiden muodossa voi aiheuttaa tulvia monenlaisine ongelmineen ja ekologisine seurauksineen.
Toukokuussa kerrottiin pahoista tulvista Etelä-Euroopassa erityisesti Balkanin niemimaalla, jossa monet joet ovat tulvineet yli äyräidensä, huuhtoen arvokasta maaperää pelloilta ja metsistä jokiin ja mereen. Lisäksi vaurioituvat rakennukset ja tiet. Valitettavasti vahingoista kärsivät usein pahiten jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Tulevasta kesästä ennustetaan jälleen ennätyskuivaa eteläiseen Eurooppaan, etenkin Välimeren alueelle.
Vetenä syntynyt, vedeksi jäävä
Veden kiertokulku on ikuista – sitä ei voi pysäyttää. Vesi on jatkuvassa liikkeessä muuttaen olomuotoaan nestemäisestä kaasumaiseen ja kiinteään osana kiertokulkuaan. Kun yhtäällä sataa, on toisaalla pouta, ja päinvastoin.
Vaikka nykyään osaamme tuottaa juotavaa vettä merivedestä, meidän on syytä oppia arvostamaan puhdasta makeaa vettä, sillä se on arvokkain luonnonvara tällä planeetalla.
Lauri Arvola
ympäristötutkimuksen emeritusprofessori
Artikkelikuva: Rajaus Sebastian Lindbergin teoksesta Alkusointu (2023)
Teksti on tuotettu Vesi vanhin voitehista – mitä ihmettä? -hankkeessa. Veden kolmet kasvot -sarjassa pysähdymme tutkailemaan veden kolmea tunnettua olomuotoa – nestemäistä vettä, kaasumaista vesihöyryä sekä kiinteää jäätä.
