Vesistöpaneeli

Yhdessä vesiemme hyväksi

Vesistöpaneeli on yhteistyöryhmä, joka kokoaa ja välittää tietoa päätöksenteon tueksi ja lisää vesiasioiden näkyvyyttä yhteiskunnassa . Paneelissa on mukana joukko vesi- ja ympäristöasiantuntijoita eri aloilta. Asioiden tarkastelu eri näkökulmista luo mahdollisuuksia yhteisten ratkaisujen löytämiselle.

Paneeli kokoontuu säännöllisesti ja lisäksi panelistit vastaavat kyselyihin ajankohtaisista aiheista. Paneelin näkemyksistä tiedotetaan ja tehdään yhteisiä julkilausumia.

Lue lisää >

Ajankohtaista

Vesistöjen hajakuormitus vaatii pikaisia ratkaisuja

Vesistöpaneeli pitää hajakuormitusta merkittävänä ongelmana Suomen vesistöille. Se aiheuttaa sisävesissä mittavia muutoksia, joista näkyvimpiä ovat rehevöityminen, samentuminen ja veden tummuminen. Muutokset vaikuttavat paitsi vedenlaatuun, myös vesistöjen eliölajistoon.

Vesistöpaneelille tehtiin huhtikuussa 2022 kysely, jonka tavoitteena oli kartoittaa panelistien näkemyksiä hajakuormituksen vähentämisestä. Kyselyyn vastasi 24 panelistia. Kaikki vastaajat pitävät hajakuormitusta merkittävänä ongelmana Suomen vesistöille.

Tutustu kyselyn tuloksiin >

Vesistöpaneelin tiedote: Vesistöjä uhkaava hajakuormitus vaatii pikaisia ratkaisuja (30.6.2022)

Lehdistötiedote

 

Vesistöpaneeli vastasi kysymyksiin kuntatilaisuudessa Lappeenrannassa 

Kuntaliiton, Ympäristötiedon foorumin ja Suomen vesistösäätiön yhteisesti järjestämä Verrattomat vetemme -seminaari kokosi yhteen kuntien vesistöasioista kiinnostuneita. Tilaisuudessa käsiteltiin vesien tämänhetkistä tilaa, vettä hyvinvoinnin tuojana sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesistöihin. Lisäksi kuultiin esimerkkejä kuntien vesistöteoista.

Tilaisuudessa järjestettiin vesistöklinikka, jossa Vesistöpaneelin asiantuntijat (Timo Huttula, Laura Härkönen, Markku Marttinen, Raija Aura ja Riina Rahkila) vastasivat kuntia askarruttaviin kysymyksiin. Vesistöklinikalla puhuttivat mm. suljettujen kaivosten vastuuasiat, ojitukset ja kalastollisesti merkittävien purojen perkaaminen, eri tahojen rooli vesilain valvonnassa ja kalojen syöntirajoitukset kohonneiden elohopeapitoisuuksien takia.

Vesien tilan parantamisen avaimina kaikki vesistöpanelistit näkivät avoimen vuorovaikutuksen, eteenpäin katsomisen ja kuppikuntaistumisen välttämisen. Yhteistyössä on voimaa!

Tutustu tilaisuuden tallenteeseen »

Ilmastonmuutos vaikuttaa vesiin – tutkimusta tarvitaan lisää

Vesistöpaneelin näkemyksiä sisävesien sinileväongelmista ja tutkimuksen tarpeista selvitettiin kyselyllä kesäkuussa 2021. Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesiekosysteemeihin ovat merkittäviä ja ennalta-​arvaamattomia. Ilmastonmuutoksen arvioidaan olevan yksi syy karuilla selkävesillä huolenaiheeksi nousseiden sinilevähavaintojen taustalla. Panelistit peräänkuuluttavat tutkimuksen lisäämistä ilmastonmuutokseen varautumiseksi.

Tutustu kyselyn tuloksiin »

Vesistöpaneelin tiedote: Ilmastonmuutoksen epäillään lisäävän sinilevää sisävesillä – uutta tutkimusta tarvitaan (28.6.2021)

Vesistöpaneelin palaute vesienhoitosuunnitelmasta

Vesistöpaneeli valmisteli palautteen Manner-​Suomen vesienhoitosuunnitelmista vuosille 2022-2027.

Tutustu palautteeseen: Vesistöpaneelin palaute Manner-​Suomen vesienhoitosuunnitelmista vuosille 2022–2027 »

Pienvesien heikko tila ja valuma-​alueen kuormitus huolenaiheena

Vesistöpanelisteille tehtiin marraskuussa 2020 kysely, jonka tavoitteena oli taustoittaa paneelin toimintaa ja selvittää panelistien näkemyksiä Suomen vesien tilasta ja keskeisistä ongelmista. Erityisen huonon arvion panelistit antavat pienvesien – purojen, norojen, lähteiden ja lampien – ekologiselle tilalle. Merkittävin sisävesien ongelma on paneelin asiantuntijoiden mukaan valuma-​alueilta tuleva kuormitus.

Tutustu kyselyn tuloksiin »

Vesistöpaneelin tiedote: Suomen pienvesien tila on huono (10.12.2020)

Panelistit

Asiantuntemusta eri aloilta

Vesistöpaneelin ensimmäisellä, kaksivuotisella toimikaudella (2021-​2023) puheenjohtajana toimii professori Timo Huttula. Mukana paneelissa ovat mukana seuraavat asiantuntijat (klikkaamalla nimeä pääset näkemään panelistin videoesittelyn):

  • Luonnonhoidon asiantuntija Marjo Ahola, Suomen metsäkeskus
  • Emeritusprofessori Lauri Arvola
  • Vesistöasiantuntija Raija Aura, Lappeenrannan kaupunki
  • Emerituskalabiologi Anssi Eloranta
  • Toimitusjohtaja Topi Helle,
    Finnish Water Forum
  • Professori Jukka Horppila,
    Helsingin yliopisto
  • Professori Timo Huttula, Vesistöpaneelin puheenjohtaja
  • Erikoistutkija Laura Härkönen, SYKE
  • Sisältöjohtaja Laura Höijer, BSAG
  • Erikoissuunnittelija Jari Ilmonen, Metsähallitus
  • Puheenjohtaja Reijo Jantunen,
    Pro Puruvesi ry
  • Johtava asiantuntija Samuli Joensuu, Tapio
  • Maisema-​arkkitehti Jukka Jormola
  • Ympäristötarkastaja Teemu Junttila, Kuusamon kaupunki
  • Toiminnanjohtaja Heli Jutila,
    Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry
  • Emerituslimnologi Juha Keto
  • Toiminnanjohtaja Teija Kirkkala,
    Pyhäjärvi-​instituutti
  • Erikoistutkija Saija Koljonen, SYKE
  • Erikoistutkija Pauliina Louhi, Luke
  • Hydrobiologi Markku Marttinen, ELY-​keskukset ja SVK (eläk.)
  • Professori Timo Muotka, Oulun yliopisto
  • Dosentti Tero Mustonen,
    Itä-​Suomen yliopisto
  • Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä, Vanajavesikeskus
  • Ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen,
    Päijät-​Hämeen Vesijärvisäätiö
  • Johtava asiantuntija Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus
  • Johtava tutkija Mika Nieminen, Luke
  • Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK
  • Itämerihankkeiden johtaja Marjukka Porvari, John Nurmisen Säätiö
  • Toiminnanjohtaja Jaana Pönni,
    Länsi-​Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
  • Projektipäällikkö Riina Rahkila, ProAgria Oulu/​Oulun maa- ja kotitalousnaiset
  • Ympäristöasiantuntija Ninni Rissanen, Pohjois-​Karjalan ELY-keskus
  • Vesiasiantuntija Risto Saarinen
  • Kehityspäällikkö Virpi Sahi, SLL
  • Professori Kalevi Salonen,
    Helsingin yliopisto
  • Emeritustutkija Ilkka Sammalkorpi
  • Tulvakeskuksen päällikkö Kimmo Söderholm, SYKE
  • Erikoistutkija Anssi Teppo,
    Etelä-​Pohjanmaan ELY-keskus
  • Professori Anssi Vainikka,
    Itä-​Suomen yliopisto
  • Erikoistutkija Pasi Valkama, SYKE
  • Ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen, WWF
  • Johtava tutkija Perttu Virkajärvi, Luke
  • Tutkijatohtori Kaisa Västilä, Aalto-​yliopisto (virkavapaalla SYKEstä)
  • Vesistökunnostusasiantuntuntija Birger Ylisaukko-​oja, Kiimingin-​Jäälin vesienhoitoyhdistys ry