Vesistöpaneeli
Yhdessä vesiemme hyväksi
Vesistöpaneeli on Suomen vesistösäätiön koordinoima vesi- ja ympäristöalan asiantuntijoiden riippumaton ja sitoutumaton yhteistyöryhmä, joka etsii ratkaisuja vesien tilan parantamiseen liittyviin haasteisiin. Paneelin toiminnan tavoitteena on lisätä vesiasioiden yhteiskunnallista näkyvyyttä ja painoarvoa, koota ja välittää tietoa päätöksenteon tueksi sekä tehostaa alan asiantuntijoiden välistä vuorovaikutusta.
Paneeli kutsutaan koolle kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Paneeli kokoontuu säännöllisesti ja yhteisistä näkemyksistä tiedotetaan ja tehdään julkilausumia.
Ajankohtaista
Vesistöpaneelin uusi toimikausi alkaa
Vesistöpaneelin ensimmäinen kaksivuotinen toimikausi päättyi vuoden 2022 lopussa. Marraskuussa pidetyssä paneelin kokouksessa päätettiin, että paneeli jatkaa toimintaansa uudella kokoonpanolla. Paneelin puheenjohtajana jatkaa professori Timo Huttula ja varapuheenjohtajana aloittaa hydrobiologi Markku Marttinen. Paneelin toiselle toimikaudelle on kutsuttu 15 vesi- ja ympäristöalan asiantuntijaa eri organisaatioista.
Vesistöjen hajakuormitus vaatii pikaisia ratkaisuja
Vesistöpaneeli pitää hajakuormitusta merkittävänä ongelmana Suomen vesistöille. Se aiheuttaa sisävesissä mittavia muutoksia, joista näkyvimpiä ovat rehevöityminen, samentuminen ja veden tummuminen. Muutokset vaikuttavat paitsi vedenlaatuun, myös vesistöjen eliölajistoon.
Vesistöpaneelille tehtiin huhtikuussa 2022 kysely, jonka tavoitteena oli kartoittaa panelistien näkemyksiä hajakuormituksen vähentämisestä. Kyselyyn vastasi 24 panelistia. Kaikki vastaajat pitävät hajakuormitusta merkittävänä ongelmana Suomen vesistöille.
Vesistöpaneelin tiedote: Vesistöjä uhkaava hajakuormitus vaatii pikaisia ratkaisuja (30.6.2022)
Vesistöpaneeli vastasi kysymyksiin kuntatilaisuudessa Lappeenrannassa
Kuntaliiton, Ympäristötiedon foorumin ja Suomen vesistösäätiön yhteisesti järjestämä Verrattomat vetemme -seminaari kokosi yhteen kuntien vesistöasioista kiinnostuneita. Tilaisuudessa käsiteltiin vesien tämänhetkistä tilaa, vettä hyvinvoinnin tuojana sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesistöihin. Lisäksi kuultiin esimerkkejä kuntien vesistöteoista.
Tilaisuudessa järjestettiin vesistöklinikka, jossa Vesistöpaneelin asiantuntijat (Timo Huttula, Laura Härkönen, Markku Marttinen, Raija Aura ja Riina Rahkila) vastasivat kuntia askarruttaviin kysymyksiin. Vesistöklinikalla puhuttivat mm. suljettujen kaivosten vastuuasiat, ojitukset ja kalastollisesti merkittävien purojen perkaaminen, eri tahojen rooli vesilain valvonnassa ja kalojen syöntirajoitukset kohonneiden elohopeapitoisuuksien takia.
Vesien tilan parantamisen avaimina kaikki vesistöpanelistit näkivät avoimen vuorovaikutuksen, eteenpäin katsomisen ja kuppikuntaistumisen välttämisen. Yhteistyössä on voimaa!
Ilmastonmuutos vaikuttaa vesiin – tutkimusta tarvitaan lisää
Vesistöpaneelin näkemyksiä sisävesien sinileväongelmista ja tutkimuksen tarpeista selvitettiin kyselyllä kesäkuussa 2021. Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesiekosysteemeihin ovat merkittäviä ja ennalta-arvaamattomia. Ilmastonmuutoksen arvioidaan olevan yksi syy karuilla selkävesillä huolenaiheeksi nousseiden sinilevähavaintojen taustalla. Panelistit peräänkuuluttavat tutkimuksen lisäämistä ilmastonmuutokseen varautumiseksi.
Vesistöpaneelin palaute vesienhoitosuunnitelmasta
Vesistöpaneeli valmisteli palautteen Manner-Suomen vesienhoitosuunnitelmista vuosille 2022-2027.
Tutustu palautteeseen: Vesistöpaneelin palaute Manner-Suomen vesienhoitosuunnitelmista vuosille 2022–2027 »
Pienvesien heikko tila ja valuma-alueen kuormitus huolenaiheena
Vesistöpanelisteille tehtiin marraskuussa 2020 kysely, jonka tavoitteena oli taustoittaa paneelin toimintaa ja selvittää panelistien näkemyksiä Suomen vesien tilasta ja keskeisistä ongelmista. Erityisen huonon arvion panelistit antavat pienvesien – purojen, norojen, lähteiden ja lampien – ekologiselle tilalle. Merkittävin sisävesien ongelma on paneelin asiantuntijoiden mukaan valuma-alueilta tuleva kuormitus.
Vesistöpaneelin tiedote: Suomen pienvesien tila on huono (10.12.2020)
Panelistit
Toisen toimikauden panelistit
Vesistöpaneelin toisen (2023-2025) toimikauden puheenjohtajana toimii professori Timo Huttula ja varapuheenjohtajana hydrobiologi Markku Marttinen. Mukana paneelissa ovat seuraavat asiantuntijat:
- Erikoissuunnittelija Harri Aulaskari, Uudenmaan ELY-keskus
- Professori Leena Finer, emer., LUKE
- Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jussi Jyväsjärvi, Metsähallitus
- Professori Timo Huttula, Suomen vesistösäätiö
- Erikoistutkija Laura Härkönen, SYKE
- Erikoistutkija Seppo Knuutila, SYKE/Itämeripaneeli
- Professori Björn Klöve, Oulun yliopisto
- Hydrobiologi Markku Marttinen, Suomen vesistösäätiö
- Erikoistutkija Anne Ojala, Luke
- Tutkija Taru Olsson, Ilmatieteenlaitos
- Professori Lasse Peltonen, Itä-Suomen yliopisto
- Professori Tarja Pitkänen, THL/Helsingin yliopisto
- Toiminnanjohtaja Jaana Pönni,
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry - Vesiasiantuntija Risto Saarinen, emer., Porvoon vesi
- Kehityspäällikkö Virpi Sahi, SLL
- Vesi- ja luontoasiantuntija Janne Tolonen, Valonia
- Erikoistutkija Pasi Valkama, SYKE
Ensimmäisen toimikauden panelistit
Vesistöpaneelin ensimmäisellä (2020-2022) toimikaudella puheenjohtajana toimi professori Timo Huttula. Mukana paneelissa olivat seuraavat asiantuntijat:
- Luonnonhoidon asiantuntija Marjo Ahola, Suomen metsäkeskus
- Emeritusprofessori Lauri Arvola
- Vesistöasiantuntija Raija Aura, Lappeenrannan kaupunki
- Emerituskalabiologi Anssi Eloranta
- Toimitusjohtaja Topi Helle,
Finnish Water Forum - Professori Jukka Horppila,
Helsingin yliopisto - Professori Timo Huttula, Vesistöpaneelin puheenjohtaja
- Erikoistutkija Laura Härkönen, SYKE
- Sisältöjohtaja Laura Höijer, BSAG
- Erikoissuunnittelija Jari Ilmonen, Metsähallitus
- Puheenjohtaja Reijo Jantunen,
Pro Puruvesi ry - Johtava asiantuntija Samuli Joensuu, Tapio
- Maisema-arkkitehti Jukka Jormola
- Ympäristötarkastaja Teemu Junttila, Kuusamon kaupunki
- Toiminnanjohtaja Heli Jutila,
Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry - Emerituslimnologi Juha Keto
- Toiminnanjohtaja Teija Kirkkala,
Pyhäjärvi-instituutti - Erikoistutkija Saija Koljonen, SYKE
- Erikoistutkija Pauliina Louhi, Luke
- Hydrobiologi Markku Marttinen, ELY-keskukset ja SVK (eläk.)
- Professori Timo Muotka, Oulun yliopisto
- Dosentti Tero Mustonen,
Itä-Suomen yliopisto - Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä, Vanajavesikeskus
- Ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen,
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö - Johtava asiantuntija Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus
- Johtava tutkija Mika Nieminen, Luke
- Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK
- Itämerihankkeiden johtaja Marjukka Porvari, John Nurmisen Säätiö
- Toiminnanjohtaja Jaana Pönni,
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry - Projektipäällikkö Riina Rahkila, ProAgria Oulu/Oulun maa- ja kotitalousnaiset
- Ympäristöasiantuntija Ninni Rissanen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
- Vesiasiantuntija Risto Saarinen
- Kehityspäällikkö Virpi Sahi, SLL
- Professori Kalevi Salonen,
Helsingin yliopisto - Emeritustutkija Ilkka Sammalkorpi
- Tulvakeskuksen päällikkö Kimmo Söderholm, SYKE
- Erikoistutkija Anssi Teppo,
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus - Professori Anssi Vainikka,
Itä-Suomen yliopisto - Erikoistutkija Pasi Valkama, SYKE
- Ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen, WWF
- Johtava tutkija Perttu Virkajärvi, Luke
- Tutkijatohtori Kaisa Västilä, Aalto-yliopisto (virkavapaalla SYKEstä)
- Vesistökunnostusasiantuntuntija Birger Ylisaukko-oja, Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry