Merkittävä rahoitus pienvesien tilan parantamiseen

Suomen pienvedet – lähteet, norot, purot ja lammet – ovat heikossa tilassa.  Suomen vesistösäätiön vetämä hankekonsortio on saanut merkittävän avustuksen pienvesien tilan parantamiseen tähtäävälle Pienvesi-​​Helmi -hankkeelle ympäristöministeriön Helmi-​​elinympäristöohjelmasta.  Kaksivuotinen hanke toteutetaan yhdessä Keski-​​Suomen vesi ja ympäristö ry:n, Länsi-​​Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n, Valonian ja Pyhäjärvi-​​instituuttisäätiön kanssa.  Käytännön toimenpiteitä, esimerkkejä ja vertaisoppimista Hankkeessa ennallistetaan (12 kpl),…

Keski-​Suomen vesistöpäivää juhlistetaan toukokuussa!

Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen vesistösäätiö ja Keski-​​Suomen vesi ja ympäristö ry juhlistavat Keski-​​Suomen vesistöpäivää lauantaina 21.5. klo 10-​​14 Jyväskylän Vaajakosken Naissaaressa. Tapahtuma on osa samana päivänä vietettävää kansainvälistä Maailman vaelluskalapäivää, joka lisää tietoisuutta vaelluskaloista ja niiden tilasta. Päivän aikana asiantuntijat kertovat keinoista vesiemme ja niiden kalojen suojelemiseksi. Tapahtuma-​​alueella voit sitoa oman perhon, rakentaa oman…

Laura Härkönen ja Jukka Horppila: Järvien kunnostuksessa kohti ravinteiden poistoa niiden pidättämisen sijaan

Ensimmäinen askel matkalla kohti rehevöityneen järven kunnostamista on valuma-​​alueelta tulevan, ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen. Usein pelkkä ulkoiseen kuormitukseen puuttuminen ei kuitenkaan riitä. Vuosikymmenien aikana järvisedimentteihin on kerääntynyt ravinteita, jotka palautuvat monien biologisten, kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden seurauksena takaisin veteen. Siksi useimmilla rehevöityneillä järvillä tarvitaan toimenpiteitä myös tämän sisäisen kuormituksen vähentämiseksi. Monet järvikunnostusmenetelmät tähtäävätkin ehkäisemään ravinteiden vapautumista…

Matti Leppäranta: Talvi tuli, rakenteli järviin jäät…

Suomen kansanperinteessä ja kielessä on paljon talvesta kertovaa perinnettä. Niinpä kelirikko, riite, railo ja avanto ovat jääpeitteeseen kuuluvia erikoistermejä, joilla on vastineita vain pohjoisten kansojen kielissä. Järvemme ovat jäätyneet joka talvi. Järven peittyminen jäähän on merkinnyt vanhan vuoden väistymistä, lepoa ja uudistumista. Jutun otsikko on lainattu R.R. Ryynäsen reippaasta mutta surumielisestä laulusta Katariinan kamarissa, joka…

Vesiviisauksista voimaa vesiensuojeluun Koneen Säätiön rahoituksella

Suomen Vesistösäätiö lähtee yhdessä Koneen Säätiön kanssa suojelemaan Suomen vesiin liittyvää kulttuuriperintöä monialaisessa ja ylisukupolvisessa “Vesi vanhin voitehista - mitä ihmettä?”  -hankkeessa. Koneen säätiö rahoittaa kolmivuotista hanketta noin 400 000 eurolla.  “Vesi vanhin voitehista” sanon, mutta en ymmärrä enää lausumaani. Kaipaan syvempää ymmärrystä ja voimaa pystyäkseni kohtaamaan kätteni jäljet ympäristössäni, kantamaan vastuuni ja elämään viisaammin. …

Suomen vesistösäätiö ja Image Wear Oy yhteistyöhön puhtaan veden puolesta

Suomi haluaa yrityksistään maailman vesivastuullisimpia. Suomen suurin työvaatevalmistaja Image Wear on tarttunut haasteeseen yhdessä Suomen vesistösäätiön kanssa. Monivuotisen yhteistyön aloittaa RepairFriday -kampanja, joka kannustaa jokaisen oman vesijalanjäljen pienentämiseen kierrättämisen ja korjaamisen avulla. Vastuu vesistä kuuluu meistä jokaiselle Tekstiilialan tuotantoketjut ovat pitkiä ja niissä käytetään runsaasti vettä. ”Koska Image Wearilla ei pienenä ®toimijana ole suuria mahdollisuuksia…

Vesistöpaneelin kokous Lammilla

Vesistöpaneelin kokous pidettiin 1.-2.11.2021 Lammilla. Monelle tilaisuus oli ensimmäisiä kasvokkain tapaamisia melkein kahteen vuoteen. Innostusta oli siis ilmassa! Kokouksen aikana keskusteltiin kolmesta kunnianhimoisesta aiheesta: kaivoslain uudistuksesta, hajakuormituksesta sekä ympäristövirtaamasta. Kokouksessa syntynyttä keskustelua kuvailtiin muun muassa inspiroivaksi, välittömäksi, ajatuksia herättäväksi ja yhteistyötä korostavaksi. Paneelin toiminnalle toivottiin tulevaisuudessa entistä enemmän näkyvyyttä, kansalaisia kiinnostavien teemojen kommentointia sekä tiedottamisen…

Rheinfelden – Euroopan suurin ja kaunein ohitusuoma

Keväinen blogini Ruppoldingenin luonnonmukaisesta ohitusuomasta herätti ilahduttavasti kiinnostusta, ja Saksan rajan auettua vierailin Rheinfeldenin voimalaitoksella tutustumassa Euroopan suurimpaan luonnonmukaiseen ohitusuomaan. Rein-​​joen virtaaman mukaan säätyvä ohitusuoma on suunniteltu muistuttamaan vuoristojokea, jossa virtapaikat, suvannot, sorasärkät, saaret ja uoman ympärille levittäytyvä tulva-​​alue muodostavat monimuotoisen elinympäristön virtavesilajeille, linnuille, matelijoille ja nisäkkäille. Rheinfeldenin ohitusuoma Rakennusaika: 2010-​​2012 Kustannukset: 4 miljoonaa euroa Pituus: 900 metriä Leveys: 60…

Kalanviljelylaitoksen kanavasta kutupuro taimenille

Suomen vesistösäätiö koordinoi hanketta, jossa Laukaassa sijaitsevan historiallisen kalanviljelylaitoksen vedenottokanavasta suunnitellaan uutta lisääntymisaluetta taimenille. Hanke on monella tapaa ainutlaatuinen.

Liisa Pietola: Toimivilla maaperän huokosilla hajakuormitusta hillitsemään

Vuosi 2021 on merkityksellinen vesienhoidon toimenpiteiden tehostamiseksi. Ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi uudelle kaudelle 2022–2027 on laadittu ja kommentoitu laajasti eri sidosryhmissä. Uuteen kauteen ollaan valmistautumassa myös tulvariskien hallintasuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman päivityksillä. Sisävetemme, jokemme ja Itämeri ansaitsevat mittavan ja laajan yhteistyön, jotta vesien tila paranisi. Takana on kohta 50-​​vuotinen taival yhteistä yrittämistä. Pistekuormitusta saatiin jo 70–80-luvuilla ratkaisevasti vähenemään.…

Tutkimus selvitti eri maiden asenteita ja mahdollisuuksia jokijatkumoiden ennallistamiseen Euroopassa

Patojen ja muiden rakenteiden aiheuttama jokijatkumoiden pirstoutuminen on huomattavan suurta Euroopassa ja lähialueilla. Jokijatkumoiden pirstoutuminen linkittyy vahvasti luonnon monimuotoisuuden hiipumiseen. ECRR:n (European Centre for River Restoration) tuoreessa raportissa kerrotaan Euroopan maiden asennoitumisesta ja mahdollisuuksista jokijatkumoiden ennallistamiseen. Tiedot koottiin eri maiden hallinnoille suunnatulla kyselytutkimuksella. Tutkimukseen osallistui 29 maata. Suurimmassa osassa tutkimukseen osallistuneista maista on käytössä jokin jokijatkumoihin…

Timo Huttula: Luomisen tuskaa ja iloa - näin syntyi Järvikirja

Suomalainen järvikirja syntyi kahden kirjaidean synteesistä reilun kahden vuoden aikana. Kesällä 2019 päätimme tehdä kirjan, joka kattaisi laajasti järviimme liittyviä aiheita alkaen niiden synnystä aina niihin kohdistuviin uhkiin ja tilan parantamiseen asti. Nyt kirja on ilmestynyt. Sen ensimmäinen painos myytiin loppuun muutamassa viikossa ja toinen on tulossa kesäkuussa. Tuoreet kokemukset kansalaisten lisääntyneestä kotimaan matkailusta sekä…

Auri Sarvilinna: Luonnonmukaisiin ohitusuomiin mallia Keski-Euroopasta

Euroopan ehkä hienoimmat luonnonmukaiset ohitusuomat löytyvät asuinmaastani Sveitsistä Reinin yläjuoksulta ja Reiniin virtaavalta Aare-​​joelta. Maisema-​​arkkitehti Jukka Jormolan etäopastamana vietin aurinkoisen kevätpäivän Aare-​​joella tutustumassa Ruppoldingenin luonnonmukaiseen ohitusuomaan.  Luonnonmukainen ohitusuoma luo uutta virtavesihabitaattiaVirtavesissä on paljon rakennettuja esteitä, joita kalat ja muut vesieliöt eivät pääse ohittamaan. Näkyvimpiä esimerkkejä vaellusesteistä ovat suuret vesivoimalaitokset. Luonnonmukaisten ohitusuomien avulla voidaan mahdollistaa kalojen vaellus…

Vesistöpaneeli antoi palautteen vesienhoitosuunnitelmista

Paneelin mukaan vesienhoitosuunnitelmat antavat hyvän ja laajan kokonaiskuvan vesistöjen ongelmista ja toimenpidetarpeista niiden ratkaisemiseksi. Keskeisimmiksi haasteiksi paneeli näkee tiedonkulun ja yhteistyön puutteet. Hajakuormituksen vähentämiseksi tulisi luoda kansallinen agenda ja tutkimuksen edellytyksiä parantaa ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Ehdotukset Manner-​​Suomen vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille 2022-​​2027 olivat kansalaisten kommentoitavana toukokuun puoleen väliin saakka.    Panelistien mielestä merkittävän haasteen vesien tilan parantamisen tavoitteiden…

Lauri Arvola: Monet rannat ja järvenselät saavat taas vihreän kuorrutuksen

Sinibakteerit, usein myös sinileviksi kutsutut, ovat yksisoluisia, vapaasti eläviä auringon valoenergian avulla yhteyttäviä bakteereja. Jotkut lajit muodostavat kolonioiksi kutsuttaja, monien toisiinsa kiinnittyneiden solujen muodostamia ketjuja. Sinibakteerien massaesiintyminen on luonnon vaste ympäristön kehnoon tilaan, joka useimmiten on ihmisen itsensä aikaansaama. Pahiksia vai hyviksiä? ”Pahiksia vai hyviksiä” on ihmisen katsantokanta eliöryhmästä, joka on elänyt maapallolla yli kolme…