Uraauurtavaa työtä järvitaimenen hyväksi Laukaan Capeenpurolla

Capeenpuro on Simunan historiallisen, 1990-​​luvulla toimintansa lopettaneen kalanviljelylaitoksen vedenottokanava. Kanavasta rakennetaan uusi kutu- ja elinalue uhanalaiselle järvitaimenelle ja muulle eliöstölle. Kunnostustyöt ovat käynnissä ja alueeseen on mahdollista tutustua avoimien ovien päivänä torstaina 25.5. klo 11.30 alkaen. Projekti on monilta osin ainutlaatuinen, vastaavaa ei ole Suomessa aiemmin tehty. Kanavan kunnostamisen lisäksi kalanviljelylaitoksen vanhoista altaista muokataan kosteikkoja.…

Maastokoulutuksia pienvesien inventoinnista ja ennallistamisesta

Pienvesi-​​HELMI-​​hanke järjestää maastokoulutuksia eri puolilla Suomea kesän ja syksyn aikana. Koulutukset ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Tervetuloa!Aikataulu:25.5. Metsäpurojen inventointi ja ennallistamisen suunnittelu, Karkkila (ilmoittautuminen varasijalle)5.6. Purojen ennallistaminen, Saarijärvi/​​Multia (ilmoittautuminen varasijalle)9.6. Lähteiden inventointi ja ennallistamisen suunnittelu, Salo/​​Teijo (ilmoittautuminen varasijalle)24.8. Maatalouspurojen kunnostaminen, Lohja12.9. Lampien inventointi ja ennallistaminen, Salo/Kiikala/Somero21.9. Metsätalousalueiden purojen ennallistaminen, Simo5.10. Maastoretki pienvesien ennallistamisen maailmaan, EuraTarkemmat…

Vedelläkirjoitettu – ajatuksia menneestä ja tulevasta

Vesi on ihmiselämälle ilman jälkeen tärkein elementti, mutta toisin kuin ilma, sitä voi katsoa ja koskea ja sen voi tuntea. Lisäksi me kaikki aloitamme maallisen taipaleemme vedessä. Ei siis ihme, että veteen on liitetty myyttisiä ulottuvuuksia aikojen alusta. Vesi kiehtoo ja inspiroi. Se on innostanut loitsuihin. Siitä on kirjoitettu runoja ja romaaneja. Veden innoittamana on…

Suomen vesistösäätiön joulukirje 2022

Vesi väsyy lumen alle, jäiden alle jää lepohon. Tuulee tuuli, ei torkahda. Tanssii tuisku tuhatjalka, pyryn poika pyörähtelee. Sitä ei kuule kuloruoho, kuloruoho, kuolonkorsi, hangen alla ei aavista. Aikaa on olla uninen, aikaa olla luminenkin. “Vesi väsyy lumen alle” Sanat: Eha Lättemäe Sävellys: Harri Wessman Jouluinen tervehdys Suomen vesistösäätiöstä, on aika katsoa taaksepäin ja vetää yhteen kulunutta…

Karoliina Junno-​Huikari: Yhteisöllisyys on rock!

Tervehdys Puujärven ja Tesvärin rannoilta, Karjalohjalta, joka nykyään on yksi Lohjan kaupungin sivukylistä. Karjalohja on vireä maalaiskylä, joka saa varsinkin kesäisin lisävirtaa kesäasukkaistaan. Heitä viihtyy kylässä vakiasukkaiden seurana sankoin joukoin, eikä ihme. Viehättävät järvimaisemat ovat paikkakunnan ylpeys. Sen helmi, koko Karjalohjan sydän, on Natura-​​suojeltu Puujärvi. Uskallan väittää, että karjalohjalaisille järvi on kokoaan suurempi ja rantojaan…

Kohti vesiviisaampaa yritystoimintaa Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksella

Suomen vesistösäätiö, Suomen vesifoorumi ry ja Pyhäjärvi-​​instituutti käynnistävät yhteishankkeen yritysten vesivastuun lisäämiseksi. Hanke valittiin rahoitettavaksi maa- ja metsätalousministeriön ja Etelä-​​Savon ELY-​​keskuksen vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -haussa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. ”Kuinka tulla vesivastuulliseksi yritykseksi” -hankkeen päämääränä on tukea Suomen tavoitetta saada yrityksistään vesivastuun edelläkävijöitä vuoteen 2030 mennessä. Hankkeessa selvitetään p&k -yritysten käytännön avun tarpeita…

Vesistöpaneeli: Vesistöjä uhkaava hajakuormitus vaatii pikaisia ratkaisuja

Hajakuormitus vaikutuksineen on vesistöjemme suurin ongelma, jota ilmastonmuutos vain pahentaa, sanovat Vesistöpaneelin jäsenet. Hajakuormituksen vähentämisestä on tuotettu runsaasti tietoa ja toimintamalleja, mutta tuloksia ei ole saatu vietyä laajasti käytäntöön.   HAJAKUORMITUS tarkoittaa vesistökuormitusta, joka on lähtöisin useista pienistä päästölähteistä, joita ei voida määrittää tarkasti. Se aiheuttaa sisävesissä mittavia muutoksia, joista näkyvimpiä ovat rehevöityminen, samentuminen ja…

Pasi Valkama: Peruskuivatuksen uusi aika – sopivatko viljelijän ja ympäristön edut samaan ojaan?

Suomi on ojitusten luvattu maa. Ennen salaojituksen yleistymistä peltomaiden yllä lentänyt drone olisi ikuistanut kuvaa juovittuneesta, kapeisiin sarkoihin jakautuneesta maisemasta. Salaojituksen yleistymisen myötä hävisi merkittävä määrä avo-​​ojia ja niiden pientareita, mutta samalla mahdollistui tehokkaampi viljely isommilla koneilla ja laajemmalla pinta-​​alalla. Kuivatuksen nimissä myös puroja ja jokiakin suoristettiin ja perattiin surutta. Ojitus oli alkujaan paljon miestyövoimaa…

Merkittävä rahoitus pienvesien tilan parantamiseen

Suomen pienvedet – lähteet, norot, purot ja lammet – ovat heikossa tilassa.  Suomen vesistösäätiön vetämä hankekonsortio on saanut merkittävän avustuksen pienvesien tilan parantamiseen tähtäävälle Pienvesi-​​Helmi -hankkeelle ympäristöministeriön Helmi-​​elinympäristöohjelmasta.  Kaksivuotinen hanke toteutetaan yhdessä Keski-​​Suomen vesi ja ympäristö ry:n, Länsi-​​Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n, Valonian ja Pyhäjärvi-​​instituuttisäätiön kanssa.  Käytännön toimenpiteitä, esimerkkejä ja vertaisoppimista Hankkeessa ennallistetaan (12 kpl),…

Keski-​Suomen vesistöpäivää juhlistetaan toukokuussa!

Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen vesistösäätiö ja Keski-​​Suomen vesi ja ympäristö ry juhlistavat Keski-​​Suomen vesistöpäivää lauantaina 21.5. klo 10-​​14 Jyväskylän Vaajakosken Naissaaressa. Tapahtuma on osa samana päivänä vietettävää kansainvälistä Maailman vaelluskalapäivää, joka lisää tietoisuutta vaelluskaloista ja niiden tilasta. Päivän aikana asiantuntijat kertovat keinoista vesiemme ja niiden kalojen suojelemiseksi. Tapahtuma-​​alueella voit sitoa oman perhon, rakentaa oman…

Laura Härkönen ja Jukka Horppila: Järvien kunnostuksessa kohti ravinteiden poistoa niiden pidättämisen sijaan

Ensimmäinen askel matkalla kohti rehevöityneen järven kunnostamista on valuma-​​alueelta tulevan, ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen. Usein pelkkä ulkoiseen kuormitukseen puuttuminen ei kuitenkaan riitä. Vuosikymmenien aikana järvisedimentteihin on kerääntynyt ravinteita, jotka palautuvat monien biologisten, kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden seurauksena takaisin veteen. Siksi useimmilla rehevöityneillä järvillä tarvitaan toimenpiteitä myös tämän sisäisen kuormituksen vähentämiseksi. Monet järvikunnostusmenetelmät tähtäävätkin ehkäisemään ravinteiden vapautumista…

Matti Leppäranta: Talvi tuli, rakenteli järviin jäät…

Suomen kansanperinteessä ja kielessä on paljon talvesta kertovaa perinnettä. Niinpä kelirikko, riite, railo ja avanto ovat jääpeitteeseen kuuluvia erikoistermejä, joilla on vastineita vain pohjoisten kansojen kielissä. Järvemme ovat jäätyneet joka talvi. Järven peittyminen jäähän on merkinnyt vanhan vuoden väistymistä, lepoa ja uudistumista. Jutun otsikko on lainattu R.R. Ryynäsen reippaasta mutta surumielisestä laulusta Katariinan kamarissa, joka…

Vesiviisauksista voimaa vesiensuojeluun Koneen Säätiön rahoituksella

Suomen Vesistösäätiö lähtee yhdessä Koneen Säätiön kanssa suojelemaan Suomen vesiin liittyvää kulttuuriperintöä monialaisessa ja ylisukupolvisessa “Vesi vanhin voitehista - mitä ihmettä?”  -hankkeessa. Koneen säätiö rahoittaa kolmivuotista hanketta noin 400 000 eurolla.  “Vesi vanhin voitehista” sanon, mutta en ymmärrä enää lausumaani. Kaipaan syvempää ymmärrystä ja voimaa pystyäkseni kohtaamaan kätteni jäljet ympäristössäni, kantamaan vastuuni ja elämään viisaammin. …

Vesistöpaneelin kokous Lammilla

Vesistöpaneelin kokous pidettiin 1.-2.11.2021 Lammilla. Monelle tilaisuus oli ensimmäisiä kasvokkain tapaamisia melkein kahteen vuoteen. Innostusta oli siis ilmassa! Kokouksen aikana keskusteltiin kolmesta kunnianhimoisesta aiheesta: kaivoslain uudistuksesta, hajakuormituksesta sekä ympäristövirtaamasta. Kokouksessa syntynyttä keskustelua kuvailtiin muun muassa inspiroivaksi, välittömäksi, ajatuksia herättäväksi ja yhteistyötä korostavaksi. Paneelin toiminnalle toivottiin tulevaisuudessa entistä enemmän näkyvyyttä, kansalaisia kiinnostavien teemojen kommentointia sekä tiedottamisen…

Rheinfelden – Euroopan suurin ja kaunein ohitusuoma

Keväinen blogini Ruppoldingenin luonnonmukaisesta ohitusuomasta herätti ilahduttavasti kiinnostusta, ja Saksan rajan auettua vierailin Rheinfeldenin voimalaitoksella tutustumassa Euroopan suurimpaan luonnonmukaiseen ohitusuomaan. Rein-​​joen virtaaman mukaan säätyvä ohitusuoma on suunniteltu muistuttamaan vuoristojokea, jossa virtapaikat, suvannot, sorasärkät, saaret ja uoman ympärille levittäytyvä tulva-​​alue muodostavat monimuotoisen elinympäristön virtavesilajeille, linnuille, matelijoille ja nisäkkäille. Rheinfeldenin ohitusuoma Rakennusaika: 2010-​​2012 Kustannukset: 4 miljoonaa euroa Pituus: 900 metriä Leveys: 60…

Kalanviljelylaitoksen kanavasta kutupuro taimenille

Suomen vesistösäätiö koordinoi hanketta, jossa Laukaassa sijaitsevan historiallisen kalanviljelylaitoksen vedenottokanavasta suunnitellaan uutta lisääntymisaluetta taimenille. Hanke on monella tapaa ainutlaatuinen.

Liisa Pietola: Toimivilla maaperän huokosilla hajakuormitusta hillitsemään

Vuosi 2021 on merkityksellinen vesienhoidon toimenpiteiden tehostamiseksi. Ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi uudelle kaudelle 2022–2027 on laadittu ja kommentoitu laajasti eri sidosryhmissä. Uuteen kauteen ollaan valmistautumassa myös tulvariskien hallintasuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman päivityksillä. Sisävetemme, jokemme ja Itämeri ansaitsevat mittavan ja laajan yhteistyön, jotta vesien tila paranisi. Takana on kohta 50-​​vuotinen taival yhteistä yrittämistä. Pistekuormitusta saatiin jo 70–80-luvuilla ratkaisevasti vähenemään.…

Tutkimus selvitti eri maiden asenteita ja mahdollisuuksia jokijatkumoiden ennallistamiseen Euroopassa

Patojen ja muiden rakenteiden aiheuttama jokijatkumoiden pirstoutuminen on huomattavan suurta Euroopassa ja lähialueilla. Jokijatkumoiden pirstoutuminen linkittyy vahvasti luonnon monimuotoisuuden hiipumiseen. ECRR:n (European Centre for River Restoration) tuoreessa raportissa kerrotaan Euroopan maiden asennoitumisesta ja mahdollisuuksista jokijatkumoiden ennallistamiseen. Tiedot koottiin eri maiden hallinnoille suunnatulla kyselytutkimuksella. Tutkimukseen osallistui 29 maata. Suurimmassa osassa tutkimukseen osallistuneista maista on käytössä jokin jokijatkumoihin…

Timo Huttula: Luomisen tuskaa ja iloa - näin syntyi Järvikirja

Suomalainen järvikirja syntyi kahden kirjaidean synteesistä reilun kahden vuoden aikana. Kesällä 2019 päätimme tehdä kirjan, joka kattaisi laajasti järviimme liittyviä aiheita alkaen niiden synnystä aina niihin kohdistuviin uhkiin ja tilan parantamiseen asti. Nyt kirja on ilmestynyt. Sen ensimmäinen painos myytiin loppuun muutamassa viikossa ja toinen on tulossa kesäkuussa. Tuoreet kokemukset kansalaisten lisääntyneestä kotimaan matkailusta sekä…

Auri Sarvilinna: Luonnonmukaisiin ohitusuomiin mallia Keski-Euroopasta

Euroopan ehkä hienoimmat luonnonmukaiset ohitusuomat löytyvät asuinmaastani Sveitsistä Reinin yläjuoksulta ja Reiniin virtaavalta Aare-​​joelta. Maisema-​​arkkitehti Jukka Jormolan etäopastamana vietin aurinkoisen kevätpäivän Aare-​​joella tutustumassa Ruppoldingenin luonnonmukaiseen ohitusuomaan.  Luonnonmukainen ohitusuoma luo uutta virtavesihabitaattiaVirtavesissä on paljon rakennettuja esteitä, joita kalat ja muut vesieliöt eivät pääse ohittamaan. Näkyvimpiä esimerkkejä vaellusesteistä ovat suuret vesivoimalaitokset. Luonnonmukaisten ohitusuomien avulla voidaan mahdollistaa kalojen vaellus…

Vesistöpaneeli antoi palautteen vesienhoitosuunnitelmista

Paneelin mukaan vesienhoitosuunnitelmat antavat hyvän ja laajan kokonaiskuvan vesistöjen ongelmista ja toimenpidetarpeista niiden ratkaisemiseksi. Keskeisimmiksi haasteiksi paneeli näkee tiedonkulun ja yhteistyön puutteet. Hajakuormituksen vähentämiseksi tulisi luoda kansallinen agenda ja tutkimuksen edellytyksiä parantaa ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Ehdotukset Manner-​​Suomen vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille 2022-​​2027 olivat kansalaisten kommentoitavana toukokuun puoleen väliin saakka.    Panelistien mielestä merkittävän haasteen vesien tilan parantamisen tavoitteiden…

Kohti tiiviimpää vesialan oppilaitosten ja työelämän vuoropuhelua

Suomen vesistösäätiö on osatoteuttajana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa yhteistyöhankkeessa, jossa vastataan vesialan osaamis- ja rekrytointitarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on parantaa jatkuvan oppimisen edellytyksiä vesialalla.  Suomen vesistösäätiö on mukana rakentamassa verkostoa, joka tuo yhteen vesialan eri koulutustoimijoita, työelämän edustajia ja koulutettavia. Verkostoitumisen tavoitteena on mm. edistää koulutusta järjestävien tahojen vuoropuhelua, parantaa ja yhdenmukaistaa koulutusten sisältöjä, tehostaa materiaalien yhteiskäyttöä…

Vesistöpaneeli: Suomella ei ole enää varaa jättää vesistöjään hoitamatta

Monien vesistöjemme tila on parantunut huomattavasti sen jälkeen, kun teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesiä alettiin 1970-​​luvulta alkaen puhdistaa tehokkaasti. Etenkin rannikkoseuduilla on kuitenkin yhä paljon rehevöityneitä järviä, perattuja jokia ja padottuja koskia. Kirkkaiden järvien selkävedet tummuvat, ja pienvesien tila on hälyttävän heikko. Sisävesien luonto voi huonosti varsinkin Etelä-​​Suomessa. Kosteikkolinnuista yli kolmannes on uhanalaisia, ja vaelluskalakannoista on…

Suomen vesistösäätiö on valittu Partioaitan ympäristöbonuskohteeksi

Suomen vesistösäätiön Pienten puolella -hanke on valittu yhdeksi Partioaitan vuoden 2024 uusista Ympäristöbonuskohteista. Partioaitan vuosittain jaettava Ympäristöbonus lahjoitetaan Suomen luonnon suojelemiseksi ja ulkona liikkumisen tukemiseksi. Lahjoitus kertyy vuoden 2024 aikana Partioaitan kanta-​​asiakasjärjestelmän, 365-​​klubin kautta tehdyistä ostoista, joista Partioaitta tilittää vuosittain 1 %:n Ympäristöbonukseen. Lahjoituksen lopullinen summa selviää vuoden päättyessä. Lahjoitussumma tullaan käyttämään työhön Suomen pienimpien…

Matti Leppäranta: Meill’ on hanki ja jää

Pohjoisten metsien ihmiset sopeutuivat kylmään talveen kivikaudella. Lunta ja jäätä pitkin oli helppo kulkea ja kuljettaa kuormia pitkiä matkoja, ja niinpä suksi ja reki olivat käytössä ainakin 9000 vuotta sitten. Talvisanastossamme onkin paljon kantauralilaisia juuria.  Kulttuurintutkija Tiina Sepän kommentti jään ja lumen perinteestä: Liikkuminen talvella oli muuten ankarista olosuhteista huolimatta helpompaa ja tavaroiden kuljettaminen toisella…

Timo Huttula: Vesihöyry – näkymätön aine maapallon sääilmiöiden ja elämän ohjaajana

Syksyn edetessä näkee aamuisin usein usvaa. Se on sumua eli vesihöyrystä tiivistynyt vesipisaroiden tai jääkiteiden pilvi, joka leijuu matalalla maanpinnan tasolla ja rajoittaa näkyvyyttä. Mitä vesihöyry oikein on, miten se syntyy ja millaisia vaikutuksia sillä on? Vesihöyry on yksi maailman olennaisimmista aineista, vaikka se on näkymätöntä ja jää usein huomaamatta. Vesihöyry on vesimolekyylien kaasufaasin muoto. Vesihöyry…

Lauri Arvola: Lasi puhdasta vettä, KIITOS!

Jokainen meistä tietää, kuinka hyvältä maistuu lasillinen raikasta ja puhdasta vettä. Näin on etenkin kuumalla ilmalla ja kovan uurastuksen jälkeen. Ironista kyllä, puhdas vesi on lähes hajutonta ja mautonta. Meille suomalaisille puhdas vesi on nykyään itsestäänselvyys, ehkä jopa liiallisessa määrin. On totuttu siihen, että vettä tulee hanasta ja sitä on riittävästi, olipa vuosi tai vuodenaika…

Sirpa Pietikäinen: Vesistöjemme ja kalakantojemme suojelemiseksi tarvitaan rajuja uudistuksia

Luontokato etenee järisyttävää vauhtia ja se koskee myös vesistöjämme. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden häviäminen uhkaa ihmiskunnan hyvinvointia. Ne ovat ilmastonmuutoksen kanssa toisiaan ruokkivia voimia. Maailmanlaajuisesti noin miljoona eläin- ja kasvilajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Vesiympäristöön kohdistuvat riskit ovat kasvavia ja siksi vesiemme tilaa on seurattava säännöllisesti niin meillä kuin koko Euroopassa. Luontokadon torjunta vaatii osaamista,…

Vesistöpaneelin uusi toimikausi alkaa

Vesistöpaneeli on Suomen vesistösäätiön koordinoima vesi- ja ympäristöalan asiantuntijoiden yhteistyöryhmä, joka etsii ratkaisuja vesien tilan parantamiseen liittyviin haasteisiin. Paneelin toiminnan tavoitteena on lisätä vesiasioiden yhteiskunnallista näkyvyyttä ja painoarvoa, koota ja välittää tietoa päätöksenteon tueksi sekä tehostaa alan asiantuntijoiden välistä vuorovaikutusta. Paneeli kutsutaan koolle kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Toisen (2023-​​2025) toimikauden puheenjohtajana toimii professori Timo Huttula ja…