Pienvesi-HELMI
Ennallistamiskohteet
Keski-Suomi
Osahankkeen vetäjä: Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry
Suorapuron ennallistaminen (Multia ja Saarijärvi)
Suorapuro sijaitsee Keurusselän vesistöreitillä Keski-Suomessa. Uoma on perattu metsätalouden tarpeisiin ja sen monimuotoisuus on heikentynyt. Puro ennallistetaan Metsähallituksen ja Pienvesi-HELMI-hankkeen yhteistyönä . Tavoitteena on lisätä puron ja sen lähiympäristön monimuotoisuutta parantamalla kasvillisuuden ja eliöstön, kuten uhanalaisen järvitaimenen, olosuhteita.
Suorapuron ennallistamissuunnitelma »
Pahkasuon lähteiden ennallistaminen (Toivakka)
Pahkasuon lähteet sijaitsevat Toivakassa metsäalueella Metsähallituksen ja yksityisen maanomistajan maiden rajalla. Lähteet ovat kärsineet metsätaloudesta ja ojitus on laskenut niiden vedenkorkeutta. Lähteet inventoidaan ja niiden ennallistaminen suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Metsähallituksen kanssa.
Vuojoen suistoalueen kunnostuksen suunnittelu (Jyväskylä)
Jyväskylän kaupungin alueella sijaitseva, Muuratjärveen laskeva Vuojoen suistoalue on voimakkaasti umpeenkasvanut ja kiintoaineksen täyttämä. Etenkin matalan veden aikaan umpeenkasvu vaikeuttaa vesieliöstön vaellusta ja heikentää suistoalueen monimuotoisuutta. Kohteelle laaditaan Pienvesi-HELMI-hankkeessa ennallistamissuunnitelma ja tehdään tarvittavat inventoinnit ja luontoselvitykset. Ennallistamistoimenpiteet toteutetaan erillisenä hankkeena suunnitelman valmistuttua.
Varsinais-Suomi
Osahankkeen vetäjä: Valonia
Punassuon Lohiojan ennallistaminen (Salo, Teijo)
Punassuon Lohioja on Teijon ylänköalueelta alkunsa saava lähdepuro. Metsähallitus on toteuttanut sen valuma-alueella laajamittaisia soiden ennallistamisia ja purossa on myös tehty pienimuotoisia kunnostustöitä. Pienvesi-HELMI -hankkeessa tehdään uoman ja sen valuma-alueen kokonaisvaltainen ennallistamissuunnitelma ja toteutetaan osa suunnitelman ennallistamistoimenpiteistä.
Hyyppäränharjun alueen lampien ennallistamisen suunnittelu (Salo, Somero)
Hyyppäränharjun Natura2000-alueella sijaitsee runsaasti erilaisia suo, metsä- ja harjulampia ja muita pienvesiä. Osaa alueen lammista on muutettu ojituksilla ja vedenpinnanlaskuilla, kun taas osa alueen lammista on hyvin luonnontilaisia. Pienvesi-HELMI -hankkeessa tehdään kahdelle alueen lammelle inventoinnit ja ennallistamissuunnitelmat, jonka yhteydessä kehitetään lampien kartoitusmenetelmiä ja lampien ennallistamisosaamista.
Lähteiden ennallistaminen (Salo, Rusko, Koski TL)
Pienvesi-HELMI -hankkeessa ennallistetaan kolme lähdettä, jotka sijaitsevat Salossa, Ruskossa ja Koski TL:ssä. Lähteiden tilaa parannetaan mm. tukkimalla ojia, ennallistamalla lähteiden purku-uomia ja poistamalla lähteistä vedenottorakenteita.
Savimaan purojen inventointi
Pienvesi-HELMI -hankkeessa inventoidaan 8 savimaan/maatalousalueiden puroa Saaristomeren rannikkoalueelta ja Saaristomereen laskevista savimaan joista (esim. Paimionjoki, Uskelanjoki). Inventointien yhteydessä kehitetään Metsähallituksen metsäalueilla käyttämää puroinventointimenetelmää ja lomakkeita soveltumaan paremmin myös maatalousalueiden purojen inventointiin.
Varsinais-Suomen pienvesiaineiston kokoaminen
Lisäksi Pienvesi-HELMI -hankkeessa laaditaan aineisto Varsinais-Suomen maakunnallisesti arvokkaista pienvesistä. Tavoitteena on luoda avoin aineisto, jota voidaan hyödyntää pienvesien suojelun ja ennallistamisen kohdentamisessa ja priorisoimisessa. Aineistoa voidaan jatkossa käyttää pohjana muiden alueiden vastaavan materiaalin kokoamisessa. Aineistoon kootaan tietoa luontoselvityksistä ja raporteista sekä haastatellaan alueen vesistökunnostustoimijoita ja viranomaisia.
Uusimaa
Osahankkeen vetäjä: LUVY
Löytlamminojan ennallistaminen (Hyvinkää)
Löytlamminoja on erityisherkän vesistön (Vihtijärvi) valuma-alueella oleva puro, joka on perattu ja suoritettu metsätalouden tarpeisin. Pienvesi-HELMI -hankkeessa suunnitellaan ja (osin) toteutetaan puron valuma-aluelähtöinen ennallistaminen.
Kivikoskenpuron latvat (Lohja)
Kivikoskenpuron latvavedet ovat pääosin maatalouden kuivatuksen tarpeisiin suoristettuja savimaiden uomia, joihin virtaa runsaasti pohjavesiä Lohjanharjun pohjavesimuodostumasta. Kivikoskenpuroa ja sen sivu-uomia on suoristettu ja ruopattu ja niihin on rakennettu patoaltaita vedenottoa ja virkistyskäyttöä varten. Pienvesi-HELMI-hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan uomien ennallistaminen.
Lähteiden ja lähdepuron ennallistamissuunnittelu ja ennallistaminen (Lohja)
Lohjan Pusulajoen sivuhaara, Kilpiönjoki, saa alkunsa harjujensuojeluohjelmaan kuuluvalta Keräkankareelta. Kilpiönjoki on pohjoisosiltaan varsin luonnontilainen, purossa on lähteitä ja puron reunavyöhyke on pohjavesivaikutteinen. Pienvesi-HELMI -hankkeessa suunnitellaan ja osin toteutetaan uoman ennallistaminen. Alueella on lisäksi mm. kaivoiksi muutettuja lähteitä, jotka ennallistetaan poistamalla betonirakenteet.
Savimaan purojen inventointi (otos Länsi-Uudenmaan alueen puroista)
Pienvesi-HELMI -hankkeessa inventoidaan savimaiden maatalouspuroja Siuntionjoen ja Karjaanjoen vesistöalueilla. Kohteina ovat Siuntionjokeen laskevan Kirkkojoen sivuhaara Aiskosbäcken latvapuroineen sekä Nummen-Pusulanjoen valuma-alueella sijaitsevia Lohjanjärven länsipuolisia puroja. Inventointien yhteydessä kehitetään Valonian ja muun hankekonsortion kanssa savimaan puroille sopivaa inventointimenetelmää.
Satakunta
Osahankkeen vetäjä: Pyhäjärvi-instituutti
Myllyumpaidanojan ennallistuksen suunnittelu ja toteutus (Säkylä)
Myllyumpaidanoja on yksi Säkylän Pyhäjärveen laskevan Pyhäjoen latvahaaroista. Alaosassa puro virtaa läpi Satakuntalaisen maatalousmaiseman, joka tuo puroon myös savisempia valumavesiä. Uomaa on paikoin perattu ja alaosalle on kertynyt hiekkaa ja kiintoainesta. Pienvesi-HELMI -hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan Myllyumpaidanojan ennallistaminen noin 500 metrin matkalta. Uomassa mahdollisesti esiintyvälle haitalliselle vieraslajille (puronieriä) tehdään sähkökalastuksin esiintyvyyskartoitus ja sen perusteella poistosuunnitelma.
Ahmasojan kunnostustarveinventointi (Eura)
Ahmasoja saa alkunsa Ahmasjärvestä ja laskee Eurajokeen Euran keskustassa. Metsävaltainen valuma-alue on ojitettu, ja uoma on voimakkaasti perattu. Pienvesi-HELMI-hankkeessa tehdään uoman kunnostustarveinventointi, jota hyödynnetään tulevina vuosina JOKIohjelmassa (Eurajoen suojeluohjelma). Tarvittavat ennallistamistoimenpiteet toteutetaan ohjelman perusrahoituksen tai paikallisesti haettavan lisärahoituksen avulla.
Omassuon lähteen ennallistaminen (Eura)
Omassuon ojittamaton avosuoalue on valtakunnallisestikin merkittävä sieltä löytyvän perhoslajiston, ennen kaikkea suovenhokkaan, johdosta. Pienvesi-HELMI -hankkeessa toteutetaan suon vaikutuspiirissä olevan lähteen inventointi, ennallistamisen suunnittelu ja toteutus.
Lappi
Osahankkeen vetäjä: Suomen vesistösäätiö
Kurkiojan ja Pikku-Kurkiojan ennallistaminen (Keminmaa, Simo)
Kurkioja laskee Viantienjoen kautta Perämereen Simoniemen kylän pohjoispuolella. Alaosaltaan voimakkaasti peratun ja suoristetun Kurkiojan ongelmat ovat moninaiset ja merkittävimmän ennallistamistarpeen aiheuttaa voimakas hiekoittuminen. Pienvesi-HELMI -hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan uoman alaosan (7 km) ennallistaminen. Lisäksi valuma-alueella toteutetaan vesiensuojelutoimenpiteitä ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumisen vähentämiseksi. Lisäksi toimenpiteitä tehdään Pikku-Kurkiojalla noin 1,7 km matkalla. Puron yläosa on suojelualuetta, jossa Metsähallitus on inventoinut uoman ja toteuttaa kunnostukset omana työnään.
Viiksojan ja Pessousjoen ennallistamisen suunnittelu (Rovaniemi)
Viiksoja- ja Pessousjoki ovat Rovaniemellä Sinettäjoen vesistössä sijaitsevia puroja, jotka on perattu ja suoristettu uiton tarpeisiin. Purot ovat vedenlaadultaan hyvässä tai erinomaisessa tilassa, mutta metsätalous- ja uittoperkaukset ovat heikentäneet niiden monimuotoisuutta. Pienvesi-HELMI -hankkeessa purot inventoidaan ja niille laaditaan ennallistamissuunnitelmat. Varsinaiset toimenpiteet toteutetaan jatkohankkeessa, jolle haetaan rahoitusta heti suunnitelmien valmistuttua.
Yhteistyössä:
Hankkeen rahoittajat:
