Euroopan virtavesissä on arviolta yli 1,2 miljoonaa jokijatkumoa muuttavaa, keinotekoista rakennetta, kuten patoa, rumpua tai vesivoimalaa. Tutkimushankkeessa kartoitettiin nousuesteiden määrää ja tyyppiä 26 Euroopan maassa.
Esteitä kartoitettiin tarkastelemalla olemassa olevaa tietoa, karttoja ja sateliittikuvia ja lisäksi tutkijat inventoivat 2700 kilometriä jokien varsia maastossa. Vapaasti virtaavat joet ovat tulleet yhä
harvinaisemmiksi. Yksikään tutkimuksessa inventoitu joki ei ollut esteetön.
Euroopan jokiverkosto on maailman pirstoutunein. Esteiden tiheys vaihtelee huomattavasti maittain. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi Montenegrossa esteiden tiheys on 5 estettä 1000 kilometriä kohden ja Alankomaissa 20 estettä yhtä kilometriä kohden. Keskimääräinen estetiheys on Euroopassa 0,6 estettä per jokikilometri.
Rakenteet heikentävät virtavesien ekologiaa muuttamalla niiden virtaamaa ja sedimentin kulkeutumista sekä estämällä kalojen ja muiden eliöiden liikkumisen. Ongelma ei rajoitu vain Eurooppaan vaan koskee koko maailmaa. Tutkijoiden ja eri sidosryhmien muodostaman maailmanlaajuisen verkoston on tehtävä yhteistyötä virtavesien tilan parantamiseksi.
Euroopan virtavesissä on arviolta yli 1,2 miljoonaa keinotekoista rakennetta, kuten vesivoimaloita, patoja, pohjapatoja, kynnyksiä ja rumpuja
Alkuperäinen artikkeli ja linkki tutkimukseen tästä
Tutkimus oli tehty osana AMBER-projektia. Suomi ei ollut mukana AMBER-hankkeessa, joten Suomen osalta tutkimuksen aineisto on puutteellinen. Suomen virtavesien esteistä ei ole tehty laajaa kartoitusta.
Lisää tietoa patojen poistamisesta: Dam removal Europe -sivut