- Pohjois-Suomesta löydetty uusia raakku- eli jokihelmisimpukkaesiintymiä
Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta on löydetty 23 uutta erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan esiintymää. Virtaavissa vesissä elävä jokihelmisimpukka eli raakku on äärimmäisen pitkäikäinen, voiden elää jopa 200-vuotiaaksi. Raakkukannat ovat kärsineet mm. vesien likaantumisesta, rehevöitymisestä ja isäntäkalakantojen (lohet, taimenet) heikkenemisestä.
- Kalastusrajoitusten laajentamista saimaannorpan suojelemiseksi kannatetaan
Etelä-Savon maakuntaliiton kyselyssä kartoitettiin ihmisten mielipiteitä saimaannorpan suojelusta ja Saimaan kalastusrajoituksista. Enemmistö Saimaan asukkaista ja mökkiläisistä kannattaa saimaannorpan parempaa suojelua ja mielipiteitä jakaen myös kalastusrajoituksia. Neuvottelut kalastusmääräyksistä ovat parhaillaan käynnissä ministeriön saimaannorppa ja kalastus -työryhmässä.
- Evon tiedekansallispuistohanke edennyt jatkoon
Kanta-Hämeen Evolle, entisen Lammin kunnan alueelle kaavailtu tiedekansallispuistohanke on edennyt jatkoon. Alueella sijaitsee Valkea-Kotinen, joka on yksi Suomen tutkituimmista järvistä. Valkea-Kotisen alue on ollut äärimmäisen arvokas tutkimuskohde jo yli 30 vuoden ajan.
- Vapaaehtoiset nuoret virtavesitalkoilevat Salamajärven kansallispuistossa
Oululaiset nuoret ovat kunnostaneet Salamajärven kansallispuiston Koirajokea. Talkoissa parannettiin uhanalaisen taimenen elinolosuhteita. Kunnostajalle työ luonnon hyväksi on mielekästä yhteistä toimintaa, jossa työn jälki näkyy heti. Salamajärven talkoot on osa kuntouttavaa toimintaa ja Luontoa toimintaan -hanketta.
- Lahden Vesijärveen istutettu ennätysmäärä petokaloja kuluvana vuonna
Petokalojen istutuksia käytetään hoitotoimenpiteenä poistamaan ravinteita Vesijärvestä. Runsas petokalasto rajoittaa esimerkiksi särkikalakantojen ja kuoreen määrää. Suuret särki- tai kuorekannat aiheuttavat rehevöitymistä ja levähaittoja. Petokalaistutuksilla voidaan korvata osa hoitokalastuksesta.
