- Vesistöpaneelissa mukana vankkaa asiantuntemusta
Vesistöpaneeli on yhteistyöryhmä, joka kokoaa ja välittää tietoa päätöksenteon tueksi ja lisää vesiasioiden näkyvyyttä yhteiskunnassa. Paneelissa on mukana 43 vesi- ja ympäristöasiantuntijaa eri aloilta. Vesistöpaneelin toimintaa koordinoi Suomen vesistösäätiö. Paneelille tehdyn kyselyn mukaan Suomen vesistöistä heikoimmassa tilassa on pienvedet. Valuma-alueelta tuleva kuormitus heikentää edelleen Suomen sisävesien tilaa.
- Kaupunkilaiset valmiita maksamaan kaupunkipurojen tilan parantamisesta
Suomen ympäristökeskuksen toteuttaman kyselyn mukaan yli puolet eri kaupunkien asukkaista olisi valmiita maksamaan kaupunkipurojen tilan parantamisesta. Vuotuinen maksuhalukkuus vaihteli 11-55 euron välillä. Rajat ylittävä kysely toteutettiin Turun, Tallinnan ja Ruotsin Söderhamnin asukkaille. Noin 60-70 prosenttia vastaajista piti kaupunkipuroja tärkeinä ympäristöinä. Murto-osa vastaajista koki kaupunkipurojen tilan hyväksi tai erinomaiseksi.
- Metsätalouden suojavyöhykkeiden mallintamiseen uusi työkalu
Suojavyöhyke-työkalua voidaan hyödyntää hakkuiden ja metsänhoidon suunnittelussa. Sen avulla metsänomistajat voivat tarkastella mailleen sijoittuvia alueita, joissa suojavyöhyke voisi olla tarpeellinen. Mallin on rakentanut Suomen metsäkeskus Pirkanmaan ELY-keskuksen tilauksesta. Riittävillä ja toimivilla suojavyöhykkeillä voidaan turvata vesistöjen ja pienvesien monimuotoisuutta
- Marraskuu tavanomaista lämpimämpi - järvet odottavat vielä jääkantta
Isojen järvien selkävedet ovat edelleen sulina Pohjois-Karjalasta etelään ja jäätilanne on tällä hetkellä lähes olematon. Ilmatieteen laitoksen mukaan esimerkiksi marraskuu oli noin neljä astetta tavanomaista lämpimämpi. Lisäksi järvien ja jokien vedenpinnat ovat olleet tavallista korkeammalla: esimerkiksi Pohjois-Karjalassa sijaitseva Pielinen on 62 cm tavanomaista korkeammalla ja myös Saimaan juoksutuksia on päätetty lisätä.
