Vesistöpaneeli antoi palautteen vesienhoitosuunnitelmista

Paneelin mukaan vesienhoitosuunnitelmat antavat hyvän ja laajan kokonaiskuvan vesistöjen ongelmista ja toimenpidetarpeista niiden ratkaisemiseksi. Keskeisimmiksi haasteiksi paneeli näkee tiedonkulun ja yhteistyön puutteet. Hajakuormituksen vähentämiseksi tulisi luoda kansallinen agenda ja tutkimuksen edellytyksiä parantaa ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Ehdotukset Manner-​Suomen vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille 2022-​2027 olivat kansalaisten kommentoitavana toukokuun puoleen väliin saakka. 

 

Panelistien mielestä merkittävän haasteen vesien tilan parantamisen tavoitteiden toteuttamiselle aiheuttaa se, että tieto vesienhoidon suunnittelusta ja siihen liittyvistä toimenpidetarpeista ei välity kansalaisille (kysely 3/​2021). Paikallisilla tahoilla on kuitenkin merkittävä vastuu mm. esitettyjen vesistökunnostustoimien toteuttamisessa.

Paneelin näkemyksen mukaan suunnitelmien sisältöä tulee avata ymmärrettävästi käyttäen kansantajuisia termejä ja esitellä kentällä käytännön toimijoiden parissa. Lisäksi tarvitaan nykyistä enemmän konkreettista paikallistason neuvontaa sekä selkeitä ja yleistajuisia ohjeita hankkeiden läpiviemiseen.

 

Paneelin painottaa, että vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyötä ja -toimintaa tarvitaan sektoreiden välille selvästi nykyistä enemmän.  Toimenpiteet yhteistyön kehittämiseksi tulisi kuvata vesienhoitosuunnitelmissa selkeästi. Vesienhoitosuunnitelmien ja biodiversiteetin suojelun tavoitteita tulee edistää yhdessä ja valtion rahoitusta tulee kohdentaa sektorirajat ylittäviin ja verkostoitumista edistäviin, laajoihin hankkeisiin. Ilmastonmuutokseen varautumisen kannalta keskeistä on keskittää voimavaroja tutkimukseen ja seurantaan.

 

Valuma-​alueen hajakuormitus on panelistin enemmistön mukaan merkittävin Suomen vesiin kohdistuva ongelma (kysely 11/​20). Vesistöpaneeli esittää, että valuma-​alueen kuormituksen vähentämisestä tulisi luoda kansallinen agenda vastaavasti kuin aikanaan jätevesipuhdistamoiden rakentamisesta ottaen huomioon hajakuormituksen yhteys luonnon prosesseihin ja erityisesti vesitalouden hallintaan, jota ilmastonmuutos haastaa. Agendaa voitaisiin lähteä toteuttamaan käynnistämällä laaja, valtakunnallinen hajakuormitushanke, jonka tavoitteena olisi luoda raamit yhteiselle toiminnalle.

Vesistöpaneelin asiantuntijoiden näkemyksiä vesienhoidon suunnittelusta kartoitettiin taustoittavalla kyselyllä, johon vastasi 31 panelistia. Aihetta käsiteltiin lisäksi paneelin kokouksessa, johon osallistui 38 panelistia.

Vesienhoitosuunnitelmien laatiminen on osa EU:n yhteistä tavoitetta saavuttaa vesien hyvä tila vuoteen 2027 mennessä. Vesienhoitotyötä tehdään ympäristöhallinnossa ja alueellisissa ELY-​keskuksissa. Kuuden vuoden välein arvioidaan vesien tila ja laaditaan alueelliset suunnitelmat vesien tilan parantamiseksi. Ehdotukset uusiksi vesienhoitosuunnitelmiksi valmistuivat syksyllä 2019 ja niistä kerättiin palautetta toukokuun puoleen väliin saakka.

Lue koko palaute ja tutustu panelisteihin osoitteessa www​.vesistosaatio​.fi/​v​e​s​i​s​t​o​p​a​n​e​e​li/